Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia. Ensi-ilta 10.9. 2021. Näytöksiä Bio Rexissä pe – su 24.-26.9. sekä to 30.9.
Olen iloinen siitä, että näyttelijä Petri Poikolainen pääsi tekemään unelmiensa elokuvaroolin Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia -elokuvassa. Olen onnellinen siitä, että on Teemu Nikin kaltaisia taiteilijoita ja Jani Pösön kaltaisia tuottajia, jotka uskaltavat lähteä toteuttamaan riskialttiita elokuvahankkeita.
Olen ylpeä siitä, että suomalaisin voimin on saatu pienellä tuotantokoneistolla aikaan suuri elokuva, joka rikkoo perinteisen elokuvakerronnan rajoja ja haastaa katsojan mukaan outoon maailmaan. Olen hyvillä mielin, että olen saanut kokea elokuvan ja opetella katsomaan sitä.
Olen tyytyväinen, että minulla on ollut muutama päivä aikaa pureskella katsomaani ennen kuin nyt kirjoitan tätä. Olen hämmentynyt siitä, että elokuva ei päästä otteestaan vaan painautuu yhä syvemmälle muistiini. Vielä neljän viiden päivän päästä katsomisestani muistan ääniä ja näyttelijän ilmeitä. Tiedän myös enemmän MS-taudista ja sokeudesta sekä elokuvan että muun sen innoittaman tiedonhaun vuoksi.
Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia -elokuvan Jaakon rooli on Poikolaiselle debyytti valkokankaalla, sillä ennen sairastumistaan MS-tautiin Poikolainen työskenteli teatterissa ja on ollut sairaseläkkeellä vuodesta 2011. Poikolaisen armeijakaveri Teemu Nikki tarttui ponnekkaasti ideansa kehittelyyn ja pikaiseen toteuttamiseen kesällä 2019, jolloin elokuva käsikirjoitettiin ja kuvattiin käsittämättömän lyhyessä ajassa – parissa kuukaudessa. Ensin piti tulla lyhytelokuva, mutta syntyikin pitkä.
Elokuvan päähenkilö Jaakko sairastaa Petri Poikolaisen tavoin MS-tautia ja on sen takia sokeutunut. Jaakon arki on enimmäkseen äänten kanssa seurustelua. Hän ei kuitenkaan ole hävittänyt laajaa elokuvakokoelmaansa ja on edelleen ohjaaja John Carpenterin ihailija.
Rakkauden kaipuu houkuttelee Jaakon taksi- ja junamatkalle etäihastuksen luo kaikista odotettavissa olevista riskeistä huolimatta. Koska jokainen päiviä voi olla viimeinen, Jaakon on päästävä etäystävä Sirpan luo omin avuin, avustaja kun olisi ehtinyt vasta viikon päästä. Sankarimme, joka on kuvissa lähestulkoon koko elokuvan ajan, heittäytyy siis luottavaisena näkevien armoille. Sirpan katsottavaksi ehdottama Titanic-dvd on Jaakolla vielä muovikääreissä. Se kuitenkin enteilee, että kohtalolla on sormensa pelissä myös Jaakon uhkarohkealla matkalla, joka on lopulta kuin elokuva elokuvassa.
Minimalistinen kerronta keskittyy kasvoihin ja mielenliikkeisiin, ei liikkeeseen tai toimintaan. Maailmaa tarkkaillaan ennen kaikkea päähenkilölle mahdollisin keinoin. Siksi elokuvan valkokankaalle piirtämä maailma on näkevälle vieras. On paljon lähikuvia: niska, parransänki, korva joka kuulee tarkasti, silmä, joka näkee vain häilyviä varjoja ja himmeää valoa. On kahvinkeittimen pulputus, puhelimen ääniviesti, huolehtiva isä. Sitten myöhemmin juna, narkkarin päihteiden korventama roheinen ääni, oven pamahdus ja koiran haukku.
Suuret kysymykset ”Mikä on elämässä lopulta tärkeää?”, ”Mikä on oikeudenmukaista?” ja ”Miten tätä elämää pitää elää?”ponnahtavat esiin elokuvan loppupuolella. Sokea myös ”näkee” ja kuulee terävästi senkin, minkä näkevä hukkaa.
Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia on saanut upean kansainvälisen vastaanoton Venetsian elokuvajuhlilla, jossa se voitti uuden Orizzonti Extra -kilpasarjan. Palkinnon antoi yleisö, joka ymmärsi elokuvan sanoman universaaliuden ja tarinan kerrontakeinojen ainutlaatuisuuden. Aasian suurimmalle elokuvafestivaalille Etelä-Korean Busaniin elokuva on menossa 6.-10. lokakuuta.
Elokuvalla on vahvasti sykkivä sydän. Se on täynnä inhimillisyyttä, elämänuskoa, toivoa, rohkeutta ja sisäistä vahvuutta. Aika ei haalista Poikolaisen näyttelemistä, Nikin ohjausta eikä Sari Aaltosen kuvausta. Keskeisessä roolissa oleva äänimaailma on Sami Kiisken ja Heikki Kossin käsialaa ja leikkaus Jussi Sandhun. /Ulappa
Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia (2021). Käsikirjoitus ja ohjaus Teemu Nikki. Rooleissa Petri Poikolainen (Jaakko), Marjaana Maijala (Sirpa), Hannamaija Nikander, Matti Onnismaa, Samuli Jaskio, Rami Rusinen. Kuvaus Sari Aaltonen. Äänisuunnittelu Sami Kiiski. Foley-suunnittelu Heikki Kossi, leikkaus Jussi Sandhu.
Kritiikki on kirjoitettu Kansalaisfoorumin tukeman yhteisöllisen elokuvan keskustelupiirin oheistyönä.
