KINO TAVAST RY - elokuvanystävien yhdistys Hämeenlinnassa

Elokuvat, elokuvakerhot, elokuvakasvatus, elokuvayhteistyö, elokuvafestivaali

Broken Flowers (7.11.2017)

Broken Flowers 

USA / Ranska © 2005 Dead Flowers, Inc. Muut tuotantoyhtiöt: Five Roses Productions; BAC Films. Tuottajat: Jon Kilik, Stacey Smith. Ohjaus, käsikirjoitus: Jim Jarmusch. Tarinan neuvonantaja: Sara Driver. Inspiraatio aiheeseen: Bill Raden, Sara Driver. Kuvaus: Frederick Elmes – väri: Deluxe – 1:1,85. Lavastus: Mark Friedberg (prod. des.), Sarah Frank (art dir.), Lydia Marks (set dec.). Kuvalliset tehosteet ja alkutekstidesign: Big Film Design. Puvut: John Dunn. Ehostus: Judy Chin. Hiukset: Mandy Lyons. Bill Murrayn hiukset: Frances Hannon. Sharon Stonen hiukset: Milton Buras. Musiikki: Mulatu Astatqé = Mulatu Astatke. Laulut: ”There is an End” (Craig James Fox) es. The Greenhornes with Holly Golightly; ”Yegelle Tezeta” (Mulatu Astatke); ”Ride Your Donkey” (Albert George Murphy, Norman Anthony Davis) es. The Tennors; ”I Want You” (Leon Ware, Arthur Ross) es. Marvin Gaye; ”Yekermo Sew” (Mulatu Astatke); ”Not If You Were the Last Dandy on Earth” (Matt Hollywood) es. The Brian Jonestown Massacre; ”Tell Me Now So I Know” (Ray Davies) es. Holly Golightly; ”Gubelye” (trad.) sov. ja es. Mulatu Astatke; ”Dopesmoker” (Al Cisneros, Matt Pike, Chris Haikus) es. Sleep; ”Requiem, Op. 48 (Pie Jesu)” (Gabriel Fauré) es. Oxford Camerata; ”Ethanopium” (Mulatu Astatke) es. Dengue Fever; ”Unnatural Habitat” (Keeler and Curley) es. The Greenhornes; ”Dreams I’ll Never See” (Gregg Allman) es. The Allman Brothers Band; ”El Bang Bang” (Jackie Mittoo); ”Playboy Cha-Cha” (Oscar Garcia) es. Mulatu Astatke and his Ethiopian Quintet; ”Mascaram Seteba” (trad. sov. Mulatu Astatke) es. Mulatu Astatke and his Ethiopian Quintet; ”Aire (Pavan A 5 in C Minor)” (William Lawes) es. Fretwork; ”Fantasy (A 6 in F Major)” (William Lawes) es. Fretwork; ”Alone in the Crowd” (Gilbert Snapper) es. Mulatu Astatke and his Ethiopian Quintet. Leikkaus: Jay Rabinowitz. Ääni: Robert Hein – Dolby SR, Dolby Digital. Pääosissa: Bill Murray (Don Johnston), Jeffrey Wright (Winston), Sharon Stone (Laura), Frances Conroy (Dora), Jessica Lange (Carmen), Tilda Swinton (Penny), Julie Delpy (Sherry), Heather Alicia Simms (Mona), Brea Frazier (Rita), Jerry Fall, Korka Fall, Saul Holland, Zakira Holland, Niles Lee Wilson (Winstonin ja Monan lapset), Alexis Dziena (Lolita), Christopher McDonald (Ron), Chloë Sevigny (Carmenin apulainen), Suzanne Hevner (rouva Dorston), Chris Bauer (Dan), Larry Fessenden (Will), Pell James (Sun Green), Mark Webber (poika), Homer Murray (poika autossa). Helsingin ensiesitys: 7.10.2005 Kinopalatsi 1, Bristol, maahantuoja: Nordisk, suom. / ruots. tekstit Timo Porri / Saliven Gustavson – DVD-julkaisu Suomessa: 2006 Nordisk – MPAA 41745 – VET 201013 – K7 – 2935 m / 108 min

Bill Murray tarjoaa minimalistisen näyttelijäntyön oppitunnin Broken Flowers -elokuvassa, joka on humoristinen kuvaus ikääntyneen poikamiehen innottomasta yrityksestä etsiä poi-kaa, jonka hän on mahdollisesti pannut alulle vuosia sitten. Omaperäisessä, episodimaisessa tyylissään pitäytyen Jim Jarmusch loistavine näyttelijöineen virittää elokuvan kuitenkin hieman enemmän kohti valtavirtayleisön makua kuin hänellä on tapana.

Jarmusch pitää kuitenkin otteen omissa käsissään tässäkin aiheessa kaihtaen sen tarjoamia monia mahdollisuuksia lyp-sää tunnetta vahvasti ladatusta lähtöasetelmasta. Pikemmin-kin käsikirjoittaja-ohjaaja heruttaa huumoria niistä monimieli-syyden tiloista, joihin Murrayn harmaantunut Don Juan ja hä-nen muinaiset lemmittynsä joutuvat kohdatessaan jälleen vuo-sien jälkeen.

Don Johnstonin (Murray) on juuri hylännyt hänen viimeisin rakastettunsa Sherry (Julie Delpy), kun Don saa allekirjoitusta vailla olevan vaaleanpunaisen kirjeen, jossa kerrotaan, että hänellä on melkein 19-vuotias poika, joka yrittää mahdollisesti löytää isäänsä. Paljastus ei hetkauta miestä silmiinpistävästi, mutta hän kertoo asiasta etiopialaiselle naapurilleen Winstonille (Jeffrey Wright), joka on viiden lapsen isä, kolmen työpaikan uurastaja ja lisäksi amatöörisalapoliisi. Hän kannus-taa vastahakoista ystäväänsä ottamaan selville, kuka van-hoista heiloista saattaisi olla kirjeen laatija.

Saatuaan neljä nimeä (viides ehdokas on kuollut) Winston ottaa selville osoitteet, suunnittelee kulkureitin Donin tutkimus-matkalle, antaa itsepoltetun cd:n matkamusiikiksi ja neuvoo tätä ostamaan vaaleanpunaisia kukkia naisille. Mikään tästä ei näytä herättävän Donissa innostusta, mutta hän ei myös-kään ala vastustella, ja viimein hän nousee lentokoneeseen.

Tunneköyhältä vaikuttava Don tuntuu elävän virtuaalisessa tyhjiössä. Hänen ei ole tarvinnut käydä töissä ansaittuaan paljon rahaa tietokoneilla (vaikka hänellä itsellään ei ole sellaista), ja hän tuntuu tyytyvän siihen, että hän saa kuun-nella yksin kotonaan klassista musiikkia tai katsella tv:tä. Lukevan hänen ei nähdä, ja toiset ihmiset tuntuvat hieman ärsyttävän häntä, mitä Murray tuo esiin monilla ilmeillään ja katseillaan. Donilla ei ehkä edes ole paljonkaan annettavaa keskustelun, ajatusten tai tunteiden tasolla, mutta Jarmusch, jota kiinnostaa vain henkilöhahmojensa nykyhetki, ignoroi päättäväisesti henkilön psykologisen taustan ja viitteet hänen haavoittuvista kohdistaan.

Puolituntisen johdattelun jälkeen kohdataan ensimmäinen äitiehdokas. Laura (Sharon Stone) on rempseä leski, jonka rallikuskimies on hiljattain kärventynyt kilparadalla. Hilpeyttä herättää Donin kohtaaminen hänen teinityttärensä Lolitan kanssa (Alexis Dziena), jonka nimi kertoo kaiken. Miehennäl-käinen Laura kutsuu Donin pöytään ja vuoteeseen. Varmasti hän kertoisi, jos hänellä olisi poika Donin kanssa.

Matka ei ole pitkäkään Doran (Frances Conroy) luokse. Dora asuu ylellisessä, sieluttomassa elementtitalossa, jollaisia hän ja hänen miehensä Ron (Christopher McDonald) kiinteis-tövälittäjinä kaupitsevat. Dora, joka tuntuu olevan varuillaan ja pidättelevän sisäistä epätoivoa, kutsuu Donin illalliselle, mutta kysymyksillään jälkikasvusta Don osuu niin arkaan paikkaan, että siihen keskustelu päättyykin.

Matkan edetessä mikään ei viittaa siihen, että kohtaamiset herättäisivät merkityksellisiä tunteita apaattisessa Donissa. Hänen naamansa pysyy peruslukemilla niin järkähtämättö-mästi, että katsoja alkaa toivoa, että jään rikkoisi edes joskus hyvien kokemusten muisto tai nauru.

Hauskimmassa jaksossa Don kohtaa Carmenin (Jessica Lange), jonka ammatti rikkaan ja yliherkän asiakaskunnan ”eläinkommunikaattorina” kirvoittaa monta naurua ja antaa Murraylle tilaisuuksia skeptiseen ilmehdintään. Kyseenalai-sesta ammatistaan huolimatta Carmen osoittautuu Donin enti-sistä heiloista merkittävimmäksi ja syvällisimmäksi. Hän on si-vistynyt, elämänsä hallitseva nainen, jota ei suuresti kiinnosta katsoa taaksepäin eikä avata elämäänsä Donin tarkastelta-vaksi.

Viimeisenä kohdataan Penny (miltei tunnistamaton Tilda Swinton pitkissä tummissa hiuksissa), syrjäisessä maalaista-lossa asuva prätkämimmi, joka ärjäisee Donia painumaan tiehensä. Viimeisen yhteenoton valmisteluun nähden kohtaus on kovin nopea eikä anna Swintonille tarpeeksi tehtävää.

Mutta ei tässä vielä kaikki. Jarmusch avaa Donin elämän emotionaalista esirippua juuri sen verran, että tuloksen saavuttaminen Donin etsintään tuntuu mahdolliselta. Murrayn osasuorituksen tavoitteena on sisäisten tunteiden kätkeminen mutta myös esittää mies sellaisena kuin hän on suhteessa maailmaan. Jos hän haluaa tosissaan löytää sen mitä hän on etsivinään, hänen on tultava ulos kuorestaan, kuten hän ilmeisesti lopussa oivaltaa.

– Todd McCarthyn mukaan (Variety 17.5.2005) AA 16.7.2006 – Elokuvaa on pidetty myös osana Bill Murrayn minimalistista trilogiaa (Lost in Translation, Steve Zissoun vedenalainen maailma, Broken Flowers).

%d bloggers like this: