KINO TAVAST RY - elokuvanystävien yhdistys Hämeenlinnassa

Elokuvat, elokuvakerhot, elokuvakasvatus, elokuvayhteistyö, elokuvafestivaali

Kuuma tanssi (21.11.2017)

Dirty Dancing

Kuuma tanssi / Het dans

USA 1987. Tuotantoyhtiö: Vestron Pictures. Tuotannonjohto: Mitchell Gannold, Steven Reuther. Tuottajat: Linda Gottlieb, Eleanor Bergstein. Ohjaus: Emile Ardolino. Käsikirjoitus: Eleanor Bergstein. Kuvaus: Jeff Jur. Kuvasuunnittelu: David Chapman. Musiikki: John Morris. Laulut: Be My Baby (es. The Ronettes), Big Girls Don’t Cry (es. Frankie Valli and the Four Seasons), Merengue, Johnny’s Mambo (Erich Bulling, John D’Andrea, Michael Lloyd), Fox Trot, Waltz (Michael Lloyd, John D’Andrea), Where Are You Tonight (Mark Scola, es. Tom Johnston), Do You Love Me (Berry Gordy, es. The Contours), Love Man, These Arms of Mine (es. Otis Redding), Stay (es. Maurice Williams and the Zodiacs), Wipe Out (es. The Surfaris), Hungry Eyes (Frankie Previte, John DeNicola, es. Eric Carmen), Overload (Alfie Zappacosta, Marko Luciano, es. Zappacosta), Hey Baby (es. Bruce Channel), De Todo un Poco (Lou Perez, es. Melon), Some Kind of Wonderful (es. The Drifters), Cry to Me (es. Solomon Burke), Will You Love Me Tomorrow (es. the Shirelles), Love Is Strange (es. Mickey & Sylvia), You Don’t Own Me (es. The Blow Monkeys), Yes (Terry Fryer, Neal Cavanaugh, Tom Graf, es. Merry Clayton), In the Still of the Night (es. The Five Santis), She’s Like the Wind (Patrick Swayze, Stacy Widelitz, es. Patrick Swayze, Wendy Fraser), The Time of My Life (Frankie Previte, Donald Markowitz, John DeNicola, es. Bill Medley, Jennifer Warnes). Koreografia: Kenny Ortega. Pääosissa: Jennifer Grey (Frances ”Baby” Houseman), Patrick Swayze (Johnny Castle), Jerry Orbach (Jake Houseman), Cynthia Rhodes (Penny Johnson), Jane Brucker (Lisa Houseman), Max Cantor (Robbie Gould). Helsingin ensiesitys: 20.11.1987 Formia, Studio 3 – maahantuoja: Finnkino – VET 95124 – K10 – 2770 m / 102 min

Dirty Dancingin suosio veti vertoja Saturday Night Feverille. Kyseessä oli Vestron Picturesin ensimmäinen varsinainen elokuvateatterielokuva. Elokuuhun 1988 mennessä Dirty Dancing  -elokuvan, -albumien, -videon, -kiertueen ja –TV-sarjan bruttotulot olivat nousseet 350 miljoonaan dollariin. Menestys kohensi merkittävästi Vestronin ja soundtrackin tuottajan RCA:n kiperää tilannetta. Käsikirjoittaja ja tuottaja Eleanor Bergstein oli itse osallistunut “dirty dancing” -kilpailuihin 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa ja rahoittanut opintonsa tanssinopettajana. “Dirty Dancing on kunnianosoitus ajalle, jolloin uskoimme, että rehellinen, liberaali toiminta muuttaisi maailman samanlaiseksi kuin itse olimme. Tapahtuma-aika [kesä 1963] ei voisi olla monta kuukautta aikaisempi tai myöhäisempi. Se oli rauhanturvajoukkojen ja ‘minulla on unelma’ -puheen kesä. Se oli tavallaan liberalismin viimeinen kuukausi. Kaksi kuukautta myöhemmin J.F.K. murhattiin. Kaksi kuukautta sen jälkeen The Beatles esiintyi Ed Sullivan Showssa. Sitten alkoi radikaalin toiminnan aika” (Bergstein).

Elokuvan musiikkityylit ennakoivat Yhdysvaltain kulttuurillista eriytymistä. Bergstein jaotteli musiikkivalikoiman mamboon, teinipoppiin sekä rock- ja soulmusiikkiin. Tanssidokumenttiohjaaja Emile Ardolino debytoi elokuvaohjaajana. Broadwaylla West Side Storyssa ja Greasessa sekä useissa elokuvissa esiintyneestä tanssija-näyttelijästä Patrick Swayzesta rooli teki tähden. Jennifer Greyn urakehitys oli ollut vähemmän lupaavaa, mutta Dirty Dancing teki “rumasta ankanpojasta joutsenen” Hollywoodin silmissä. Jimmy Ienner näki poikkeuksellisen paljon vaivaa kootessaan soundtrackin, josta 80 % oli vanhaa ja 20 % uutta materiaalia. Koreografi Kenny Ortega oli työskennellyt aikaisemmin mm. Madonnan ja Rod Stewartin musiikkivideoissa. Elokuvassa nähtävä tanssi on 1980-lukulainen versio twististä. Nimi “dirty dancing” liittyy vanhaan sanontaan, jonka mukaan tanssi on “vaakasuorien halujen pystysuoraa ilmausta”.

Elokuva on tarina nuoren tytön heräämisestä. Francis “Baby” Houseman on perheensä mukana Kellermanin lomakeskuksessa Catskill-vuorilla. Hän on lukion viimeisellä luokalla ja aikoo mennä yliopistoon opiskelemaan kehitysmaiden taloustiedettä pyrkiäkseen sitten rauhanturvajoukkoihin. “Baby aikoo muuttaa maailman”, toteaa kannustava liberaali lääkäri-isä. Vierasmajan tukahduttavaan ilmapiiriin kyllästynyt Baby eksyy henkilökunnan “dirty dancing” -juhliin. Tanssinopettaja Johnnylla on menossa kuuma kierros partnerinsa Pennyn kanssa. Baby ystävystyy heidän kanssaan, auttaa Pennya tekemään abortin (Johnny ei ole isä) ja tuuraa tätä tanssikilpailussa. Liberaalina esiintyvä isä asettuu Babyn ja proletaarisen Johnnyn seurustelua vastaan, vaikka hänellä ei ole huomauttamista toisen tyttärensä Lisan seurustelusta playboy Robbien kanssa. Baby vieraantuu isästään. “Et ole se joksi sinua luulin, Baby. En taida tietää kuka sinä olet”, sanoo isä.

Elokuva sai hyvät arvostelut ja loistavan yleisömenestyksen. New York Timesin kriitikko David Denby kävi näytännössä, jossa kaikkialla hänen ympärillään oli tyytyväisesti hymyileviä naisia. Naiskatsojat tulivat katsomaan elokuvan uudelleen, jotkut 10, 25, 50, jopa 125 kertaa. Vaikka Babyn ja Johnnyn eroottisia kohtauksia oli siistitty, elokuvaa kutsuttiin kuitenkin “ensimmäiseksi tyttöjen pornoelokuvaksi” ja “naisten märäksi uneksi”.

-–R. Serge Denisoffin ja William D. Romanowskin mukaan ( Risky Business. Rock in Film 1991) AA 1992

%d bloggers like this: