Ki-duk Kimin Viisi vuodenaikaa oli ilmestyessään täydellinen yllätys ohjaajan faneille, jotka odottivat näkevänsä Saaren (2000) ja Parittajan (2001) kaltaista piinaavaa väkivaltaa. Sen sijaan he saivat ihailla jäsentyneen käsikirjoituksen ja tarkoin sommiteltujen kuvien kiehtovaa maailmaa, joka oli täynnä vertauskuvia ja tulkintamahdollisuuksia. Visuaalisesti ja filosofisesti elokuva onkin aarre, sillä Kimillä on kyky ilmentää sisäistä maailmaa konkreettisin kuvin.
Tapahtumapaikka on askeettinen: kelluva luostari, jossa makuusijat munkille, oppipojalle ja satunnaisille vierailijoille; vene airoineen, laituri ja sen kuvioitu portti, josta pääsee pois ja takaisin; syrjäisen luostarijärven rantamilla vuori, polku ja kalliopoukama, johon on sijoitettu juonen kannalta olennaisia kohtauksia. Levollinen pysyvyyttä edustava maisema toimii vastakohtana päähahmon haavoittuneelle sydämelle ja riepotellulle mielelle.
Itseasiassa elokuva kertoo pojan kasvamisesta lapsesta teini-ikään ja rakastuneesta nuorukaisesta aikuiseksi mieheksi. Tarinaan tarvitaan kasvattajamunkin ja oppipojan lisäksi myös nainen, sammakko, kala, käärme, kissa ja kukko. Viisi vuodenaikaa kuvaa paitsi elämän eri vaiheita, myös oppimista, kasvamista, oikeiden ja väärien valintojen ja virheiden tekemistä, kilvoittelua ja mielenrauhan saavuttamista.
Ki-duk Kim on kristitty, ja elokuvassa voi nähdä myös kristillisiä arvoja, vaikka maailma rakentuu korealaisen buddhalaisuuden varaan. Karman laki on läsnä: ihminen itse asettaa itselleen riipat ja itse niistä myös vapautuu. Sydämen sutra ja itsekuri auttavat myös karmeimman rikoksen tehnyttä. Viesti on lohdullinen: niin pahaa tekoa ei ole, ettei siitä pääsisi yli ja voisi aloittaa uuden elämän.
Miesten, eläinten, veden ja vuorten keskellä naisilla on elokuvassa vain vaatimaton viettelijän, pahaanhoukuttelijan ja synnyttäjän rooli. Lapset luovutetaan luostariin, hylätään omilleen. Lopussa nainen on vain kasvoton haamu. Maailma on selkeästi miesten.
Lapsinäyttelijöiden suoritukset huikaisevat. Ohjaaja näyttelee elokuvan loppupuolella aikuiseksi kasvaneen munkin roolin. BBC:n 100 maailman parhaan elokuvan listalle nousseessa elokuvassa pohdinnan aiheena on ihmisen paikka, tehtävä, rooli, suhde itseensä ja toisiin, mutta myös ihmisen osa luonnon kiertokulussa. Viisi vuodenaikaa on ihmeellinen ja monisyinen elokuva. Jokaisen pitäisi nähdä se ainakin kerran elämässään./Ulappa (julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 15.9.2018)
Kavin aluesarja: Ki-duk Kim, Viisi vuodenaikaa (Etelä-Korea 2003) Bio Rex ti 18.9. klo 18. K12. 108 min. Liput 5 € Bio Rexin lipunmyynnistä ja verkkokaupasta. Keskustelu elokuvan jälkeen.