Viime kuussa Kino Tavast juhlisti talkootyön tärkeyttä toiminnassaan valitsemalla Vuoden talkoolaisen. Tunnustuksen ansaitsevia olisi ollut monia, mutta kunnian olla ensimmäinen sai henkilö, joka on loihtinut yhteisöllemme uuden ilmeen logosta ja kotisivujen värimaailmasta lähtien.

Turun seudulta muuttanut Jarkko Waari suunnittelee työkseen digitaalisia palveluita ja on taustaltaan graafinen suunnittelija. Hän innostui nopeasti kuullessaan Kino Tavastin visuaalisen remontin tarpeesta. Muutaman kuukauden suunnittelun ja testaamisen jälkeen koitti h-hetki, kun uurastuksen lopputuloksena vuosi sitten näki päivänvalon tyylikäs ja dynaaminen kotisivunäkymä, jota parhaillaankin katselet.

Harrastuksen ja työn rajankäyntiä

Vaan miten Jarkosta tuli elokuvaharrastaja? Kuten monella muullakin, juuret ulottuvat suorastaan esihistoriaan asti. Yhdeksi merkittäväksi varhaiseksi elokuvakokemuksekseen Jarkko nostaa Akira Kurosawan mestarillisen Macbeth-tulkinnan Seittien linna (1957). Kun hän katsoi sen noin kymmenvuotiaana kirjaston vhs-nauhalta, hän ei vielä ymmärtänyt paljon näkemästään. ”Jäin ihailemaan toteutuksen intensiivisyyttä ja poikkeavuutta aiempiin näkemiini elokuviin. Visuaalisuus piti koukussa ja näyttelijöiden teatraalisuus teki vaikutuksen”, Jarkko muistelee. Eipä sinänsä ihme, että ensimmäinen Jarkon ostama cd-levy oli toisen Shakespeare-filmatisoinnin score, Patrick Doylen Hamlet (vaikka valinnan ratkaisikin kansitaide).

Armeijan jälkeen Kouvolassa medianomiksi opiskellessaan Jarkko valitsi verkkomedian av-linjan sijasta, vaikka audio-visuaalinen tuotanto kiinnostikin. Elokuvista ei siis tullut ammattia, mutta Jarkko pääsi silti mukaan koulun aktiiviseen av-porukkaan ja seuraamaan millaista erilaisten tuotantojen tekeminen oli. Samalla ymmärrys elokuvista syveni.

Kino Tavastin Jarkko löysi pari vuotta sitten. Hän oli opintovapaalla ja teki palvelumuotoilun opintoihin liittyvää master-työtä maaseutukuntien kinoista. Lopputyön myötä tuli tutuksi, millaista elokuvien esitystoimintaa Suomessa on ja millaisia sankareita pienten paikkakuntien elokuvateattereissa uurastaa. Ratkaiseva käänne oli muuttaminen vaimon kanssa Hämeenlinnaan. Vähän pienempi kaupunki lähellä pääkaupunkiseutua kiinnosti. ”Ensimmäisenä ajattelin, että mitäs elokuvameininkiä Hämeenlinnassa on, ja sieltähän se Kino Tavast tuli vastaan. Katsoin että täällähän on jokin liittymislomake, ja menin sitten liittymään.”

Jarkko viestitteli tuolloin vielä hieman kesken olleen lopputyöprojektinsa tiimoilta, ja molemmin puolin kiinnostuneen juttelun lisäksi presentaatio sai harjoitusta Kino Tavastin kehitysryhmän kokouksissa. Sen jälkeen yhteistyö on syventynyt, ja Jarkko on pyrkinyt kokemaan yhdistystoimintaa mahdollisimman monipuolisesti. Mieluisaa on esimerkiksi Hitusen hämyä -festivaalin suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen.

”Autan siinä missä pystyn, vaikka kokopäivätyö haittaakin mieluista harrastustoimintaa”, Jarkko toteaa. Yhdistysilmeen suunnittelussa ja elokuvissa on se samaa, että molemmissa pyritään tuottamaan parempia ja mieleenpainuvia kokemuksia asiakkaalle tai kokijalle. Elokuvamaailman visuaaliset inspiraatiot voivat vaikuttaa suunnittelutyöhön huomaamatta – esimerkiksi millä keinoin tunnelmaa luodaan, tai vaikka halutaanko sivustolla kävijän etenevän hitaasti vai nopeasti.

Erikoisuuksia etsimässä

Jarkon tallennekokoelmasta löytyy vahvan genre-elokuvien harrastuksen myötä paljon aasialaisia ja italialaisia elokuvia. Erityisesti kolme Sergiota – Corbucci, Sollima ja Leone – ovat hänen mieleensä, ”ehkä jopa siinä järjestyksessä itselle”. Samoin japanilainen kyberpunk ja muut ”Aasian outoudet” puhuttelevat harvinaisuuksina.

Puolalaisilla elokuvilla on niilläkin erityisasema, varsinkin Roman Polanskin ja Andrzej Żuławskin ohjauksilla, ja 1960-luvun puolalainen scifi kiinnostaa erikoisten kuvaustyyliensä ansiosta. Samoin loputtoman omaperäiset ja taidokkaat tšekkiläiset animaatiomestarit ovat tulleet tutuiksi. Brittiläistä elokuvaakin Jarkko katsoo mielellään. Toisaalta yhdysvaltalaiset elokuvat ovat jatkuvassa seurannassa ihan jo siksi, että niitä näytetään hyvin paljon elokuvateattereissa.

Tuoreella varapuheenjohtajalla on myös toiveita Kino Tavastille. On hyvä pitää toiminta monipuolisena jos vain mahdollista, sillä elokuvat kiinnostavat ihmisiä vähän eri kulmista. Uusien ihmisten ”nappaaminen” näytöksissä jututettaviksi on kätevä tapa saada tietoa siitä, mistä itse kukin on kuullut Kino Tavastista.

”Harvinaisempaa genre-elokuvaa voisi olla enemmänkin, mutta aina on hyvä, että välillä on pientä riskiäkin. Looking for Richard oli mielestäni sellainen, kuten myös vaikkapa Funny Games.”

Jarkko on mielissään siitä, että elokuvien katsomisen rinnalla niiden tekeminen voi toimia esimerkiksi näytöksiin harvemmin tuleville nuorille porttina elokuvien pariin. On tärkeä luoda mahdollisuuksia, auttaa tekemisessä ja tuoda uusien tekijöiden elokuvia esille. Ollaan siis aivan Kino Tavastin toimintakulttuurin ytimessä!  /Taneli Hiltunen