Agnès Varda, joka on palkittu myös kunnia-Oscarilla, tutkii onnen olemusta elokuvassaan Onnen hetket (Ranska 1965). Puuseppä François´lla (Jean-Claude Drouot) ja hänen vaimollaan ompelija Thérèsellä (Claire Drouot) on kaksi lasta. Perheidylli puistoretkineen vaikuttaa täydelliseltä – lähes paratiisilta. Hetken päästä François rakastuu myös postissa työskentelevään Emilieen (Marie-France Boyer).
Onnen hetket ei ole romanttinen nyyhkytarina eikä tragedia, vaikka molemmat olisivat mitä ilmeisimpiä vaihtoehtoja. Kyseessä on lähinnä filosofinen tutkielma onnesta ja sen olemuksesta.
François´n onni ei katoa. Mikä on hänen onnensa salaisuus? Entä naiset, Thérèse ja Emilie? Onko heillä oikeus omaan onneen?
François on ehkä sukua itsekkäälle täydellisyyden tavoittelijalle, jonka on mahdotonta eläytyä toisten asemaan, tai sitten ei. Irrationaalisesti ajatellen elämässä vain tapahtuu odottamattomia asioita. Saahan sitä rakastua, ja useampaankin kerralla.
AgnèsVarda – yksi Ranskan uuden aallon pioneereista – oli nähnyt vähän elokuvia aloittaessaan uransa 1950-luvulla. Siksi hän käsitteli aiheitaan uniikisti ja tuoreesti. Ne ammensivat subjektiivisesta kokemuksesta, mutta niiden kerronta oli objektiivista.
Varda nostaa Onnen hetkissä pintaan naisasian kertomalla tarinan miehen näkökulmasta. Näkymätön tulee yllättävän näkyväksi.
Kuvamaailma on värikäs ja kaunis, kuin maalausten tai valokuvien kaltaisten tuokiokuvien ketju (vrt. puoliso Demyn Cherbourgin sateenvarjot). Kauniin ja onnen varjoissa lymyää kuitenkin aikapommi.
Mitä onni lopulta on?
Pienessä elokuvahistorian merkkiteoksessa, jonka taustalla soi Mozartin mahtipontinen musiikki, on edelleen ytyä kokemukseksi ja sytykkeitä arvopohdintoihin. /Ulappa
Kino Tavast -sarja: Agnès Varda, Onnen hetket (Le bonheur, Ranska 1965) ti 18.3. klo 18 BioRex (sali 3). K12. 1 h 19 min. + keskustelu. Liput ovelta käteisellä/kortilla klo 17.45 alkaen tai Kino Tavastin verkkokaupasta.
Kritiikki on julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 12.3.