Kino Tavast

Elokuvat, elokuvakulttuuri, elokuvakasvatus, elokuvafestivaali, elokuvakilpailu, elokuvakurssit ja leirit, elokuvayhteistyö

Elokuvaajan työ

Elokuvaaja Saija Mäki-Nevala
Tutustu Saijan kertomana elokuvaajan työhön ja siirry sitten pohtimaan, sopisitko itse elokuvaajaksi. Tehtävä löytyy sekä sivun lopusta että kuvaustehtävien ryhmästä.

Kuvaaja on omalta osaltaan taiteellisesti vastuussa elokuvasta. Hän vastaa elokuvan visuaalisesta ilmeestä yhdessä ohjaajan, lavastajan, pukusuunnittelijan ja maskeeraajan kanssa. Työ on ryhmätyötä sekä oman valo- ja kameraosaston että muiden, kuten ohjaajan ja lavastajan kanssa.  

Elokuvaaja tukee tarinaa, ohjaajan visiota ja näyttelijäntyötä valaisulla ja kameran eri keinoilla, kuten kuvakulmilla. Työssä yhdistyy tekniikka ja taide, luovuus ja tarkkuus. Tarkkana pitää olla kameran säätöjen ja kuvien jatkuvuuden kanssa. Jatkuvuus tarkoittaa sitä, että kohtauksen kaikki kuvat on leikattavissa yhteen niin, että niistä muodostuu tarinan osa. Myös ajankäyttö vaatii tarkkuutta, kuvausaikataulussa tulee pysyä, jotta kaikki tarvittava saadaan kuvattua eikä budjetti ylity.

Pienissä dokumenttielokuvatuotannoissa kuvaaja toimii usein yksin kamerakaluston kanssa, mutta isoissa fiktioelokuvatuotannoissa kuvaajalla on apunaan oma kamera- ja valoryhmä. Jokainen tuotanto on erilainen ja jokaisella ohjaajalla on oma työtapansa. Tässä esimerkit siitä, miten työ etenee pitkässä fiktioelokuvassa ja pienemmän budjetin dokumenttielokuvassa:

1. Pitkä fiktioelokuva

Ennakkosuunnittelu

Ennakkosuunnittelu voi helposti viedä satoja työtunteja, siihen voi kuulua lukemattomia puheluja ja sähköposteja. Työ alkaa useita kuukausia ennen kuvauksia.

1. Käsikirjoituksen läpikäyminen ensin yksin, sitten ohjaajan kanssa. Ohjaajan kanssa keskustellaan elokuvan kerrontatyylistä ja kuvaustyylistä. Tyylikeskusteluihin mukaan tulee myös lavastaja.

2. Tuottajan kanssa käydään budjettikeskustelut erityisesti kuvauskalustoon liittyen sekä osallistuminen koko tuotannon työjärjestyksen suunnitteluun, kuten studio- ja lokaatiokuvausten suunnitteluun.

3. Muiden taiteellisesti vastuullisten tapaamiset; yhteistä suunnittelua.

4. Näyttelijäharjoitusten seuraaminen.

5. Osallistuminen oman valo- ja kameraryhmän valintaan, tärkeimpinä niistä 1. kamera-assistentti ja valaisija.

6. Testikuvaukset sisältäen objektiivitestejä ja puvustuksen sekä maskeerauksen testausta, sekä kenties värimäärittelytesti.

7. Kuvauspaikkojen katselmus ja hyväksyntä.

8. Kuvauspaikkojen tekninen katselmus yhdessä ohjaajan, valaisijan, äänittäjän, gripin ja muiden osastojaan johtavien kanssa.

Kuvaukset

9. Kuvauspäivät muodostavat yhden pitkän 2-4 kuukauden jakson. Kuvauspaikat voivat olla eri puolilla Suomea tai ulkomailla, joten kotona ei kuvausjakson aikana ehdi paljon olemaan. Kamera-assistentit huolehtivat kamerakaluston kuvauspaikalle, samoin valoryhmä valokaluston.

Jälkituotanto

10. Värimäärittelyn valvonta ja hyväksyminen.

2. Pitkä dokumenttielokuva

Ennakkosuunnittelu

1. Tutustuminen ohjaajan toimittamaan kirjalliseen ja kuvalliseen materiaaliin. Dokumenttielokuvissa harvoin on tarkkaa käsikirjoitusta ennen kuvauksia, mutta ohjaaja yleensä kirjoittaa kuvailun elokuvan sisällöstä, henkilöistä, heidän tarinoistaan, kerronan tyylistä ja rakenteesta. Muutama palaveri ohjaajan kanssa usein riittää ennen ensimmäistä kuvauspäivää.

2. Tuottajan kanssa keskustellaan budjetista ja kuvauskalustosta, kuten millä kameralla ja objektiiveilla kuvataan ja mistä ne vuokrataan.

Kuvaukset

3. Yksittäisiä päiviä sijoittuen pitkälle ajanjaksolle, jopa usean vuoden ajalle.

Kuvaukset sovitaan yksi tai muutama päivä kerrallaan, siksi pääkuvaaja ei välttämättä aina pääse itse paikalle, vaan joku toinen kuvaaja pyydetään paikkaamaan. Tämän takia dokumenttielokuvan lopputeksteissä on usein mainittu useampi kuvaaja. Koska pienen budjetin dokumenttielokuvatuotannossa kuvaajalla on harvoin kamera-assistenttia tai valaisijaa apunaan, kuvaaja varaa ja noutaa kuvauskaluston vuokraamosta itse ennen jokaista kuvausjaksoa.

Jälkituotanto

4. Kuvaaja valvoo ja hyväksyy elokuvan värimäärittelyn, samoin kuin isommassa fiktiotuotannossakin, värimäärittelypäiviä on vain vähemmän.

Tehtävä K5: Onko sinussa elokuvaajan ominaisuuksia?

Elokuvaajan ammatissa tarvitaan monenlaisia ominaisuuksia, joita on lueteltu alla.
Sopivatko nämä väittämät sinuun? Kuinka monta valitsit? Kerro miksi olisit hyvä elokuvaaja ja mitkä olisivat vahvuuksiasi?

a) Minulla on hyvä mielikuvitus. Pienten tarinoiden keksiminen on helppoa ja kivaa.

b) Näen ympäristössäni usein asetelmia tai hetkiä, jotka tekisi mieli kuvata.

c) Kuvatessani kiinnitän huomiota valoon ja sommitteluun.

d) Viihdyn ryhmässä ja yhdessä tekeminen on mukavinta.

e) Tekniset asiat kiinnostavat minua, kuten kamerat ja muut laitteet.

f) Myöhästelen harvoin ja teen lupaamani asiat.

g) Pidän vaihtelusta, haluan nähdä eri paikkoja ja tavata monenlaisia ihmisiä.

h) Osaan tehdä nopeita päätöksiä.

i) Osaan johtaa ryhmää, kuten jakaa tehtäviä ja seurata aikataulua.

j) En pelästy ongelmia kohdatessa, vaan keksin ratkaisuvaihtoehtoja.

Vaikka kaikki väittämät eivät sopisikaan sinuun juuri nyt, ei huolta, tekemällä oppii paljon!


Pohdinnan palautusohje.

%d bloggaajaa tykkää tästä: