Henkirikoksen uhrina kuolee Suomessa vuosittain noin 100 henkeä. Seurauksista kärsivien joukko on kymmenkertainen. Jokainen kuolema vaikuttaa sekä uhrin että tekijän lähipiiriin. John Websterin dokumentti Silmästä silmään (2020) kertoo toipumisprosessista, jossa hyödynnetään restoratiivista dialogia (ReDi). Siinä uhrin omainen ja tekijä voivat tietyin edellytyksin kohdata saman pöydän ääressä niin kuin dokumentissa tapahtuu.
”Sä et ole vienyt multa tikkaria, vaan sä olet vienyt multa lapsen”, sanoo Pian äiti Ulla vastapuolella istuvalle Jarille. Jari on kärsinyt tuomiotaan jo 11,5 vuotta. Villen isä Mika pohtii, olisiko hän voinut estää poikansa kuoleman. Jannen sisko on ottanut veljen muistotatuoinnin.
Parikymppisten Jannen, Pian ja Villen nimet sulautuvat muiden uhrien nimiin. Pimeällä moottoritiellä tuikkivat ja sammuvat autojen valot kuin ihmiselämät. Rikosta voi edeltää pitkä tapahtumien ketju, viimeistä kohtalokasta hetkeä ei voi peruuttaa, tekoa ei saa tekemättömäksi eikä läheistä voi herättää henkiin.
Uhrin omainen etsii vastauksia kysymyksiinsä. Matka on loputon, tie ei pääty. Media ja pitkä oikeuskäsittely venyttävät asiaa: vihaa, pelkoa, kostonhalua, itsesyytöksiä.
Dokumentissa on myös auringonkukkia ja lopulta hymyjäkin. Positiivisia yllätyksiä, helpotuksen tunteita. On taivaalla loimottava kuu ja pilviin kohoava suihkukone. Kamera taltioi toivoa paremmasta: pakahtunut sydän avautuu, surutyö käynnistyy. Se, mitä tavallisesti piilotetaan ja hävetään, saa Websterin dokumentissa elävät kasvot – ja todistusvoimaiset silmät.
Kuvaukset
Silmästä silmään -dokumentin kaltainen teos voi syntyä vain vahvan luottamuksen ilmapiirissä. Sitä tehtiin kolme vuotta vailla kiirettä, kuvauksiakin noin puolitoista vuotta. Riski, että mukaan lupautuneet voisivat olla antamatta otosten käyttölupaa, oli koko ajan olemassa, sillä kuvatut saivat päättää suostumuksestaan vasta nähtyään valmiin materiaalin.
Kuvausjärjestelyissä nähtiin vaivaa. Kohtaamisissa hyödynnettiin Errol Morrisin peilitekniikkaa: kuvattava näki peilin kautta ohjaajan kasvot, kamera tallensi peilin läpinäkyvän puolen kautta henkilön suoran katsekontaktin. Kapean syväterävä kuva terästi erityisesti silmien vaikutusta. Kamera oli upotettu omaisen ja tekijän yhteiskuvauksissa takana olevaan liikuteltavaan kangasseinämään. Kuvausryhmä työskenteli sen takana ollakseen häiritsemättä läsnäolollaan.
Autenttisuuden vaikutelmaa tehostettiin split-screenillä leikkausvaiheessa; molemmat keskustelijat yhdistettiin jaettuun kuvaan. Katseita ja hiljaisuutta korostava ratkaisu luokin vastakuvapareja intiimimmän vaikutelman. Green screen -tausta puolestaan mahdollisti kohtaamisten ja haastattelujen taustavärin vaihdon esimerkiksi Ullan ja Jarin tapaamisissa mustasta harmaaseen ja lopulta valoisaan.
Dokumentin idea ja tavoite
Alkusysäyksen dokumenttiinsa Webster sai kuvatessaan Kylmäkosken elinkautisvankeja Kansallisteatterin ja Kiasman Vapauden kauhu -esitykseen syksyllä 2015. Teatteriprojekti tutustutti Websterin myös Kriminaalihuollon tukisäätiön kokeilemaan vakavien rikosten jälkikäsittelymenetelmään, jolla voitiin edistää myös omaisten normaalin surutyön alkamista.
Websterin mukaan hän on saanut Silmästä silmään -dokumenttia tehdessään olla todistamassa ihmisyyden parhaita puolia siitäkin huolimatta, että elokuvassa käsitellään pahinta mitä ihminen voi toiselle tehdä. Hän kiittää omaisten rohkeutta kohdata kaikista synkimmän ja kipeimmän asian elämässään ja henkirikoksen tekijöiden rohkeutta tavata uhrinsa läheinen, katsoa tätä silmiin ja pyytää anteeksi tekoaan.
Aiemmista yhteiskunnallisista dokumenteistaan kuten Jussi-palkituista poliisityötä käsitelleestä Sen edestään löytää ja ympäristöteemaisesta Katastrofin aineksista tunnettu 46-vuotias Webster tuo katsojan silmien eteen sirpaleen tuntematonta maailmaa. Levollisesti etenevän elokuvan teemat anteeksiantamattoman teon sovittamisesta, anteeksipyytämisen merkityksestä ja suremisen parantavasta vaikutuksesta koskettavat ihmisiä myös yleisellä tasolla. Rikottuja ihmissuhteita voi rakentaa uudelleen.
Websterin dokumentin tarkoitus on tuoda esille ReDi-menetelmän positiivinen vaikutus sekä henkirikoksen uhrien omaisiin että rikoksen tekijöihin ja saada jatkorahoitusta hankkeelle. Elokuvaan liittyvä kampanja (www.silmastasilmaan.fi ) tavoittelee myös lainsäädännöllisiä parannuksia henkirikosten uhrien omaisten asemaan. /Ulla Ulappa
John Webster, Silmästä silmään (Suomi 2020) Yle TV1:ssä to 2.4.2020 klo 19.00 ja su 5.4. klo 11.40. Katsottavissa myös Yle Areenassa noin puoli vuotta.
…………………….