Irlantilaissyntyinen Oscar Wilde (1854–1900) muistetaan ennen kaikkea Dorian Greyn muotokuva -teoksen kirjoittajana. Ilmestyessään kirja törmäsi – kuten koko Wilden julkinen persoona – brittiläiseen luokkayhteiskuntaan ja sen konventioihin.
Brian Gilbertin elämäkertaelokuvassa Wilde (1997) sukelletaan paitsi viktoriaanisen Englannin kulttuuripiireihin, myös sen ihannoidun ja kammoksutun dandyn rakkauselämään ja luomistyöhön. Konservatiivien kauhuksi Wilden tekstit saavuttivat suuren suosion teatterin lavoilla ympäri Lontoota. Samalla Wilden julkiset näyttäytymiset kohahduttivat.
Pääroolissa nähtävä Stephen Fry tavoittaa jotain oleellista vuosisadan takaa, herättäen Wilden persoonan henkiin. Ympäröivä näyttelijäkaarti on sekin nimekäs: Wilden yhtä lailla platonisina kuin aistikkainakin rakastajina nähdään mm. Jude Law (Bosie Douglas) ja Michael Sheen (Robbie Ross). Samoin vaikutuksen tekevät Jennifer Ehle Wilden vaimona Constancena ja Zoë Wanamaker kirjailijaystävä Ada Leversonina, jota Wilde kutsui “Sfinksiksi”.
Antiikin esteettisiä ja hedonistisia ajatuksia monogamisten avioliittojen ulkopuolella ihannoinut Wilde nousee esiin historiasta nimenä, jolle taide mahdollisti marginalisoitujen ajatusten esille tuomisen. Elokuvassa nähdään, miten ideoistaan tinkimätön esteetikko kohtaa vainon ja lopulta tragedian, joka väijyy erilaisuuden yllä.
Nic Eden suunnittelema puvustus henkii tyylipuhdasta dandyismiä koristeellisesti kirjailtuine liiveineen ja huomiota herättävine väreineen – täydellisenä esimerkkinä Wilden pinkki kävelypuku. Myös periodiautenttinen sisustus ja osittain Lontoon alueelta löytyvät hienostotalot vievät katsojan maailmaan, jossa rujojakin asenteita kehystää visuaalinen kauneus.
Viimeisen silauksen tarinan emotionaaliselle syvyydelle antaa monitaituri Debbie Wisemanin romanttisen melodinen ja eloisa musiikki. Siitä löytyy lempeitä sävyjä esimerkiksi herkkien oboesoolojen muodossa ja toisaalta empaattista riipaisevuutta, kun orkesterin voimat pääsevät hallitusti valloilleen jousien johdolla. Ääniraidalla myös kuullaan orkestraationsa kapellimestarina johtavaa Wisemania pianon ääressä.
Wildeen kohdistunut ajojahti osoittaa, että taiteelliseen ilmaisuun liittyvä sananvapauskeskustelu oli ajankohtainen aihe 1800-luvulla siinä missä se on sitä edelleen 2020-luvulla. Wilde onkin paitsi oivallinen historiallinen muotokuva, myös elokuva täynnä ajankohtaisuutta. /Joel Ritala & Taneli Hiltunen
Kritiikki on julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 19.4.
KAVIn aluesarja: Brian Gilbert, Wilde (Britannia 1997) ti 25.4. klo 18.00 BioRex, sali 4. 117 min. K16. Suom. tekstitys. Liput 6 € Kino Tavastin verkkokaupasta https://kinotavast.tapahtumiin.fi tai ovelta kortilla/käteisellä klo 17.45 alkaen. Osta lippusi hyvissä ajoin!