Elokuvahistorian ”japanilaisimmaksi” nimetyn ohjaajan Yasujirō Ozun Kiertolaiset (Ukikusa / Floating Weeds) avautuu näkymällä rannalle unohtuneesta sakepullosta. Taustalta löytyy sen vastapariksi valkoinen majakka. Lyön vaikka vetoa, että Utagawa-koulukunnan tähden Hiroshige Andōn taiteella on tekemistä aloituskuvan kanssa. Hiroshigen (1797-1858) pistämätön kuvasommittelu maustaa Ozulle tunnusomaista liikkumatonta kameraa ja luo 1959 ensi-iltansa saaneelle elokuvalle sen hiljalleen virtaavan kehyksen.
Tarina alkaa, kun näyttelijä Komajuro Arashin teatteriseurue saapuu helteessä hikoilevaan rannikkokaupunkiin. Komajuron rooliin asettuu aikansa tunnetuimpiin kabukinäyttelijöihin kuulunut loistava Ganjirō Nakamura II. Katsojalle käy pian selväksi, ettei seurueella mene hyvin. Sodanjälkeisessä Japanissa aika on ajanut vanhan taidemuodon ohi. Stripparin esitys kiinnostaisi maksavaa yleisöä enemmän kuin muinaisten miekkataiturien edesottamukset. Vuosisataisen perinteen murtumisesta kertoo, että naisetkin astelevat kabukin miehiselle lavalle.
Esitykset eivät kuitenkaan ole Komajuron ainoa syy tulla paikkakunnalle. Kun juonivyyhti alkaa purkautua, sisältää se kaikki kabukiklassikon ainekset: perhesalaisuuksia, mustasukkaisuutta, kiellettyä lempeä ja katalan konnan petoksen. Ozun ohjaustöiden hienostunutta ja nostalgista tunnelmaa kuvataan usein käsitteellä mono no aware, joka tarkoittaa ajatusta kaiken katoavaisuudesta. Kiertolaisissa sitä alleviivaa yllättävä varisevien kukan terälehtien symboliikka. Mestari Ozu on sävyttänyt tarinaansa myös huumorilla: seurueen kolmen näyttelijän seikkailut teehuoneessa muistuttavat japanilaisen koomisen teatterin juurista. Loppuratkaisussa käy ilmi, että anteeksiannon voi kuvata myös savukkeen sytyttämisen kautta.
Elokuvan suomalainen nimi Kiertolaiset olisi osuva, mikäli tarkoitus on kuvata tarinaa teatteriseurueesta. Alkuperäisen nimen Ukikusa englanninos Floating Weeds on kuitenkin täsmällisempi. Uki viittaa kabukiin ukiyon, kelluvan maailman osana. Rikkaruoho (kusa) puolestaan kuvaa teatterilaisten aikoinaan hyvinkin kyseenalaista asemaa hierarkkisen yhteiskunnan laitamilla. Ozun Hiroshige-kuvalainaukset sitovat nämä asiat yhteen. Ohjaajan tuttu ”tatamityöskentely”, kameran asettaminen lattialla istuvan ihmisen tasolle, vie katsojan tapahtumien todistajaksi, kuin sattumalta paikalle osuneeksi sivulliseksi, joka seuraa tilanteen kehittymistä uteliaana. Hiukan kuin katselisi mietteissään, kun heinänkorsi poukkoillen, mutta esteisiin takertumatta tekee matkaa kesän rankkasateen paisuttamassa purossa. /Irene Wai Lwin Moe
KAVIn aluesarja: Yasujirō Ozu, Kiertolaiset (Ukikusa, Japani 1959) ti 13.5. klo 18.00 BioRex (sali 4). 1 h 59 min. K12. 35 mm. Suom. tekstitys. KAVI 35 mm. Liput 8 € Kino Tavastin verkkokaupasta tai ovelta käteisellä/kortilla klo 17.45 alkaen.
Kritiikki on julkaistu lyhempänä Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 7.5.