Eteläkorealaisen Ki-duk Kimin neljäs kokopitkä elokuva Saari (2000) herätti voimakkaita tunteita kriitikoissa ja yleisössä ja oli myös ohjaajan känsainvälinen läpimurto.
Mykkä Hee-Jin (Jung Suh) pitää syrjäseudun järvellä kelluvista mökeistä koostuvaa kalastuspaikkaa tarjoillen ruokaa, kalastusvälineitä ja lihallisten tarpeiden tyydyttämiseen itseään. Eräänä päivänä paikalle ilmestyy rakastajattarensa tappanut poliisi Hyun-Shik (Yoosuk Kim) hautoen mielessänsä itsemurhaa. Hee-jin ja Hyun-Shikin välille syntyy kiihkeä suhde, joka varmasti herättää ristiriitaisia tunteita katsojassa.
Saari on rakkaustarina kauneimmillaan, vaikka se on myös hyvin ahdistava ja vakivaltainen. Ki-Duk on kuitenkin onnistunut luomaan tasapainoisen kokonaisuuden, jossa kaikki tuntuu luonnolliselta ja luontevalta. Visuaalisesti elokuva on seesteinen, kauniissa maisemissa kuvattu.
Näyttelijäsuoritukset ovat loistavia. Suurin osa henkilöiden välisestä kommunikoinnista on täysin sanatonta, mikä osoittaa, että eleet ja läsnäoleminen ovat voimakkaimpia keinoja ilmaista tunteita.
Saari on elokuva, joka pitää kokea. Sitä ei voi pelkästään pukea sanoiksi; se herättää niin monenlaisia tunteita. /JM
Teksti julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 26.9.2015
