Hämeenlinnalainen ohjaaja-käsikirjoittaja Tuukka Tähti tähyilee mainoselokuvien lisäksi yrityksensä Helomedian tuotantoon pitkiä dokumentteja. Hänen ensimmäinen työnäytteensä Ukonvaaja on jo lähtenyt dvd:nä kauppojen hyllyille. Kolmekymppisen Tähden yritystiimin suomalaista luonnonuskoa käsittelevä esikoisdokumentti on päässyt myös teatterilevitykseen ja saanut postiivisen vastaanoton.

Elokuvaura napsahti kohdalle

– Rock-tähden urasta saatoin nuorena haaveilla, olin kiinnostunut musiikista, en elokuva-alasta, Iittalassa syntynyt Tähti sanoo ja jatkaa, ettei hänellä ole elokuvakoulutusta.

Tähti ei pidä sitä puutteena vaan pikemminkin uskoo sen olevan hyödyksi tuoreiden näkökulmien löytämisessä. Mies ei kuitenkaan ole ponnahtanut dokumenttielokuvan pariin pystymetsästä, vaan kannuksia on hankittu valokuvaamisen ja kuvankäsittelyn parissa. Hän on myös opiskellut mediasisältöjen suunnittelua Lahden muotoiluinstituutissa.

– Pikkuskidinä luin Lucky Lukea ja Asterixia. Tarinallisesti rakennetut sarjakuvat ovat olleet suosikkejani, Tuukka Tähti kertoo varhaisesta suhteestaan kuvien maailmaan.

Vasta noin neljätoistavuotiaana Tähti kiinnostui elokuvista, joilla hän sitten suorastaan mässäili parikymppiseksi. Sen jälkeen hänen onkin tullut katsottua elokuvia huomattavasti vähemmän,  ja valikoiden.

Tuukka Tähteä ovat innostaneet dokumenttien tekoon myös David Attenborough ja BBC:n luontodokumentit, joita hän lapsena seurasi ahkerasti televisiosta. Mieleen on jäänyt, miten esitettiin esimerkiksi kohtaus erämaahan eksyneen norsun pelastumisesta.

Tuukka Tähti pyrki jo lukion jälkeen media-alan opintoihin Tampereen ammattikorkeakouluun, mutta ei päässyt. Varusmiespalvelus ja rahaa tuovat hanttihommat kartuttivat elämänkokemusta kunnes opiskelupaikka löytyi Lahden Muotoiluinstituutista.

Opiskelu institituutissa yhdisti myös nykyiset Helomedian yhtiökumppanit Tuukka Tähden, Jenna Ruisahon ja Mika Viitasen.

– Meitä kiinnosti tehdä dokumentaarisia, audioviduaalisia juttuja. Kaikilla oli myös hanskassa jonkinlainen kerronnan taju, Tuukka Tähti selventää.

Ensimmäinen yhdessä tehty elokuva oli opiskelutyö Stefan Lindforsista (2012). Sen myötä Tuukka Tähti innostui yhä enemmän elokuvaamisesta.

Ukonvaajan idea ponnahti kahvipöytäkeskustelusta

Karhusta kaikki alkoi. Helomedian yhtiökumppanit Tähti, Viitanen ja Ruisaho pyörittelivät aluksi ideaa metsän valtiaasta, mutta pian oltiin tekemässä elokuvaa, joka käsittelisi luonnonuskoa ja kansallista henkistä perimää. Innostus iski totaalisesti ja aihetta alettiin pöyhiä kirjallisuuden ja haastattelujen avulla. Sitten kässäröitiin intensiivisesti ja lähdettiin lennosta kuvauksiin. Kertojaksi houkutellun A.W.Yrjänän aikataulu saneli työtahdin.

yrjana_press2
A.W. Yrjänä. Kuva Helomedia Oy

– Kellään meistä ei ollut keskivertosuomalaista parempia ennakkotietoja luonnonuskosta, Tuukka Tähti selittää ja jatkaa, että suuri apu tiimille oli suomalaista perinnekulttuuria vaalivasta Taivaannaula-yhdistyksestä.

Tähden mielestä kiinnostus myytteihin on lisääntynyt viime aikoina. Esimerkiksi Viikingit-tv-sarjan ja Thor-elokuvan myötä skandinaavinen mytologia on tullut huomattavasti tutummaksi kuin omamme. Ukonvaaja on osaltaan paikkaamassa tätä tietovajetta. Dokumentti onkin saanut yli 25-vuotiaiden varauksettoman suosion.

Purkitettiin vauhdilla viiden porukalla

Ukonvaajan perusrakenne ideoitiin yrityskumppanien kolmen hengen ryhmässä.

– Väänsin yhteiset ideat puhtaaksi, kirjoitin kertojan speakit, suunnittelin kuvakokoja ja siirtymäkuvia, Tuukka Tähti luettelee omaa osuuttaan produktiossa.

Käsikirjoitusversio oli vielä luonnosmainen silloin kun kuvaukset käynnistettiin. Teemat, tarina ja henkinen matka olivat kuitenkin paperilla, ja kuvauskohteet valittiin aikatauluun sopivasti järkevien etäisyyksien päästä.

– Kuvaukset tehtiin viiden porukalla: minun ja Yrjänän lisäksi mukana olivat vain Jenna, Mika ja yksi avustaja, Tähti kertoo.

Ukonvaaja 2014
Ukonvaajan kuvauksia 2014. Kuva Maria Hopponen.

– Kuvattiin melko spontaanilla otteella. Ei ollut vara leiriytyä metsässä viikkokaupalla vaan toimittiin niin tehokkasti kuin se oli mahdollista. Yrjänäkään ei ehtinyt opetella puheitaan ulkoa vaan veti roolinsa osittain lonkalta,  Tähti muistelee kuvauksia.

Varsinaiset speakit kuvattiin lopuksi peräperää, jolloin Yrjänällä itselläänkin oli jo lisätietoa luonnonuskosta, ja hän saattoi hyödyntää kaiken kuvausten aikana esille tulleen.

– Animaatiot toteutettiin vanhahtavalla tyylillä, mutta modenilla tatsilla, Tuukka Tähti sanoo. Piirrokset ovat Lahden muotoiluinstituutissa alemmalla vuosiluokalla opiskelleen Sanni Vihersaaren käsialaa.

– Kerromme ehkä uudella tavalla myyteistä, mutta niin on tehty aina. Tämä on meidän versiomme, nykyajan tulkinta, Tähti summaa.

Pysyvä muistijälki Kuhmon korvesta

bear_1
Kuva Helomedia Oy

– Ehkä parhaiten on jäänyt mieleen karhukuvaukset Kuhmossa, itärajavyöhykkeellä. Nähtiin karhunpaskaa ja silloin tiedettiin, että karhuja liikuskelee alueella. Istuttiin hiirenhiljaa kopissa 3,5 tuntia ja sitten nähtiin isokokoinen karhu, joka  tuli 4 metrin päähän kuvauskopista. Metsän pyhä eläin tuntui niin leppoisalta ja inhimilliseltä, että piti vastustaa kiusausta mennä silittämään sen pehmeää turkkia, Tuukka Tähti kertoo.

Karhun tapaaminen herätti miehen mielessä kunnioittavan, pelonsekaisen tunteen. Kuvauspaikka Kuhmo jättikin kaupunkilaispojan mieleen korpikaipauksen. Nyt uudet suunnitelmat jo itävät.

– Se on varmaa, että metsässä rämmitään taas. Pyritään tekemään jotain samantyylistä, mutta viedään uudelle tasolle, Tuukka Tähti luonnehtii.

Hektistä ennen kutsuvierasnäytöstä

Ukonvaajan tekijät eivät välttyneet projektin jälkituotantovaiheessa yllätyksiltä. Ensi-iltaa jouduttiin siirtämään puolisen vuotta tiimiläisen lähiomaisen sairastumisen vuoksi.

– Oli tiukka paikka pitää tuotantoyhtiö hengissä ja saada elokuva valmiiksi, Tähti kertoo. Tekijöiltä kului talouden ja arjen pyörittämiseen yllättävän paljon aikaa, mikä oli pois taiteellisesta työstä. Mistään oleellisesta ei Ukonvaajassa ole kuitenkaan jouduttu tinkimään.

Isolta valkokankaalta dokumentti katsottiin ensimmäistä kertaa elokuvateatteri Bio Rexin kutsuvierasnäytännössä kesäkuun alussa. Mukana todistamassa kahden vuoden työn tuloksia oli elokuvantekijöitä lähipiireineen, median ja elokuva-alan edustajia sekä joukkorahoitustukijoita. Näytöksen tunnelma oli mitä parhain, juhlavin ja mieleenpainuvin.

– Tiimillä oli hienot fiilikset, saatiin esitellä pimennossa tehtyä isommalle porukalle, Tuukka Tähti muistelee.

Dokumentti tekijänsä näköinen – mainos ei

Mainosfilmienkin parissa työskennellyt Tuukka Tähti sanoo, että dokumentaristin ja mainoskuvaajan roolit ovat täysin erilaiset.

– Dokumentti on aina tekijänsä näkemys, mainoselokuvan ei sen sijaan tarvitse olla. Mainos vain kiillottaa tuotteen ja näyttää sen mahdollisimman myönteisessä valossa, Tähti valaisee mainos- ja dokumenttielokuvan olennaista eroa.

uv_hopponen_yrjana_tahti_1
Tuukka Tähti ja A.W. Yrjänä. Kuva Maria Hopponen.

Tiedon jakaminen ei ole Tuukka Tähden dokumenttiajattelulle oleellista vaan Tähti haluaa tuottaa katsojille ennen kaikkea elämyksiä todellisesta maailmasta ja herättää heissä myönteisiä tunteita.

– Vaikka sielussani asuu suomalainen melankolia, haluan ennen kaikkea tuottaa iloa ja hyvää mieltä katsojille, vaikuttaa sillä tavalla, Tähti painottaa.

Siltana, viittamiehenä ja hahmottajana

– Mieluummin ohjaan kuin itse astun kameran eteen ja opettelen vuorosanoja, Tuukka Tähti tunnustaa. Ohjaajana hän pyrkii siihen, että kuvattava kohde olisi edukseen kyseessä olevaan tilanteeseen nähden. Tähti sanoo, että toimii itse kuin siltana kameramiehen ja näyttelijän välillä. Ohjaajan tehtävä on myös hahmottaa elokuvakokonaisuus.

Ukonvaajassa Tähti on ohjaajantyön lisäksi valinnut myös raakamateriaalin leikkauspöydällä ja viitoittanut näin elokuvan metaforisen tason leikkaajalle valmiiksi.

Tuukka Tähdellä on paitsi enteellinen sukunimi myös selkeä käsitys siitä, miten luonnon harmonia vangitaan kameralla. Se on paljon muutakin kuin pelkkää tekniikkaa. Tähden mukaan elokuvanautinnon kulmakiviä ovat luonnonvalossa kuvatut otokset ja onnistunut äänimaailma. Tähti arvelee näiden elementtien sopusoinnun ratkaisevan jopa 50% elokuvaelämyksestä.

Ukonvaajaan kuvattiin luontoa jonkin verran myös erikseen sen jälkeen kun Yrjänän kohtaukset oli saatu purkkiin. Kaikki yhdistettiin sitten leikkauspöydällä sopivaksi kombinaatioksi.

Tärkeä elementti Ukonvaajassa oli myös kertojan hahmo. Jo aiemmin CMX-tuotantoon tutustunut Tuukka Tähti keksi A.W.Yrjänän ja rohkeni myös pyytää nallekarhumaista muusikko-kirjailijaa mukaan. Tämä suostuikin matkaoppaaksi tuntemattoman tiedon syvänteisiin.

ukonvaaja-valmis-terava-1
Kuva Anna-Katri Hänninen

Tähti pitää Ukonvaajaa onnistuneena vastaanottajien kommenteista päätellen.

– Totta kai on opittu myös seuraavaa hanketta varten. Ehkä saamme kuvattua kohtaukset vielä jäntevämmin. Pyrimme eroon myös haastatteluista.Tehdään seuraava siis vielä enemmän elokuvallisin ilmaisukeinoin, Tuukka Tähti visioi.

Uusi työ on jo pöydällä ja tarkoitus on päästä kuvaamaan ensi kesänä, mutta…

Särvintä leivän päälle

– Niin laajaa hanketta kuin Ukonvaaja emme enää kuitenkaan tee ilman ulkopuolista rahoitusta, Tuukka Tähti sanoo. Ukonvaajaahan rahoitettiin käytännössä tiimin omasta pussista ellei oteta lukuun 15 000 €:n joukkorahoituksella kerättyä summaa, joka saatiin kasaan parissa kuukaudessa 250 lahjoittajalta.

– Sinänsä joukkorahoituskampanja onnistui hyvin. Nähtiin, että kansa hyväksyi perisuomalaisen hankkeemme, Tähti hehkuttaa ja toteaa samalla, että apurahat ovat kuitenkin oleellinen osa elokuvarahoitusta.

– Anoimme Ukonvaajaan avustusta Koneen säätiöltä, Kordelinilta, Avekilta ja Elokuvasäätiöltä, mutta emme saaneet mitään, Tähti toteaa.

Tähti uskoo, että seuraava hakukierros tulee olemaan helpompi, koska tiimillä on nyt näyttöä tekemisistään. Elokuvasäätiö jakoi kesällä tukea 43%:lle hakijoista, joten aika moni saa kuin saakin rahaa säätiöltä. Yleensä tukea saavat projektit, jotka omaleimaisuudellaan vakuuttavat apurahoista päättävät. Sellainen kiinnostava projekti on varmasti myös Helomedian seuraava hanke.

Tuukka Tähden mielestä indie-elokuvalla on nykyisin entistä paremmat mahdollisuudet kilpailla myös kaupallisen tuotannon kanssa, koska on useita jakelukanavia.

– Periaatteessahan dokumenttielokuvan voi tehdä vaikka videokameralla ja läppärillä. Ukonvaajakin kuvattiin luontoon sopivalla helposti liikuteltavalla setillä, Black Magic -kameralla ja  led-valaistuksella eli kuvaamiseen käytettiin ainoastaan Helomedian vakiokalustoa, Tuukka Tähti kertoo.

Koska erityisesti laatuun haluttiin satsata, elokuva kuvattiin 4K:na, jollaisena sitä ei vielä voi nähdä monessakaan elokuvateatterissa. Kenties jokin suoratoistokanava pystyy välittämään 4K-tasoisen version tulevaisuudessa myös hyvin varusteltuihin kotiteattereihin.

Kansallisen muistin ja muutoksen nimeen

– On tärkeä tiedostaa, mistä suomalaiset tulevat, tietää omat juurensa, Tähti tiivistää Ukonvaaja-elokuvan sanomaa.

– Kansallinen perimä on aina ollut alttiina muutokselle, ei vain nyt, Tähti lisää.

hopponen_rock_painting_elk
Kuva Maria Hopponen

Suomalaisuuden muuttuminen on hänen mielestään kulttuuria rikastuttava eikä tuhoava seikka. Tähti pitääkin muutosta tarpeellisena.

– Se on positiivinen asia. Elämä on rikkaampaa, jos sopeutuu muutokseen eikä hangoittele vastaan, Tähti toteaa.

Kansallista perinnettä kunnioittava Ukonvaaja-elokuva on merkittävä etappi myös Tuukka Tähden uralla. Uusia dokumentti-ideoita hautuu parhaillaan Helomedia-tiimiläisten mielissä ja työpöydän katveessa.

Kun elokuvakärpänen on purrut, ei sille enää riitä pikkurilli vaan se tarvitsee koko käden. Tuukka Tähti ja muut tiimiläiset Jenna Ruisaho ja Mika Viitanen ovat taas valmiita rämpimään korpimaille luovien ideoiden ja unelmiensa perässä.

Katsotaan ja odotellaan, mistä tuuli puhaltaa vuonna 2018 tai 2019.

Linkit

Tuukka Tähden elokuvasuosikit

Ukonvaajan kritiikkejä

Intohimoisia askelia muinaisen perässä

http://dome.fi/elokuva/ukonvaaja-a-w-yrjanan-johtama-matka-suomen-muinaisuskon-pariin/

http://www.smackthejack.net/onnigideon/39279

http://www.nousu.net/ukonvaaja-suomalaisen-muinaisuskon-jaljilla/

Ukonvaajan traileri

https://www.youtube.com/watch?v=kQqlOYExL9k

Teksti: Ulla Lappalainen
Kuvat: Maria Hopponen, Anna-Katri Hänninen ja Helomedia Oy

Lisähuomautukset:

Julkaisuajankohdan jälkeen on tehty muutos viimeistä edellisen luvun viimeiseen kappaleeseen Filmikamarin Tero Koistisen informoitua, että Suomessa on jo yli kymmenen 4K-esityksiin pystyvää elokuvateatteria. Alkuperäinen versio kuului näin: ”Koska erityisesti laatuun haluttiin satsata, elokuva kuvattiin 4K:na, jollaisena sitä ei vielä voi nähdä edes elokuvateatterissa. Kenties jokin suoratoistokanava pystyy välittämään 4K-tasoisen version tulevaisuudessa hyvin varusteltuihin kotiteattereihin.”