John Andreas Andersenin katastrofielokuva The Quake (Norja 2018) kertoo Oslossa tapahtuvasta maanjäristyksestä, joka vavisuttaa pilvenpiirtäjiä. Tilanne ei ole tosielämässäkään mahdoton, sillä Norjan peruskallion uumenissa voi muhia luonnonkatastrofin ainekset.
Maanjäristyksiä on jo tapahtunut: Oslo vuonna 1904 (5,4 magnitudia Richterin asteikolla), Huippuvuoret vuonna 1976 (5,5) ja 2008 (6,2). Tiheään asutulle alueelle osuessaan viimeksi mainittu järistys olisi aiheuttanut suurta tuhoa. Asiantuntijoiden arviot seuraavasta maanjäristyksestä vaihtelevat, eikä kukaan osaa sanoa milloin sellainen tapahtuu.
Ensimmäinen norjalainen luonnonkatastrofielokuva The Wave valmistui 2015 Roar Uthaugin ohjaamana. The Quake on jatkoa sille. Ohjaaja on vaihtunut, mutta pääroolitus on sama kuin edellisessäkin. Geologi Kristian Eikjord (Kristoffer Janer) on palaamassa Geirangerin tutkimusasemalta Osloon vaimonsa Idunin (Ane Dahl Torp) ja lastensa luo. Hän on viettänyt aikaa Geirangerin tutkimusasemalla yksinäisyydessä toipuakseen tsunamikatastrofin jälkivaikutuksista. Paluu perheen pariin ei ole ongelmatonta, ja Kristianin aavistukset Osloon iskevästä maanjäristyksestä kaikuvat kuuroille korville niin oman perheen kuin yleisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja tutkijoidenkin taholta.
Kristian Eikjord ei ole hollywoodilainen supersankari, jolta kaikki onnistuu, pikemminkin hän edustaa kotinsa ja perheensä puolesta kamppailevaa isätyyppiä, joka ammatillisen osaamisensa ja kokemuksensa vuoksi uskaltaa asettaa viranomaisten toiminnan kyseenalaisiksi. Kristianin oikeaksi kädeksi päätyy uusi kasvo Marit Lindblom (Kathrine Thorborg Johansen). Myös Eikjordien nuorimmalla tyttärellä Julialla (Edith Haagenrud-Sande) on isohko rooli pelokkaana lapsena, joka tuo elokuvaan atmosfääriä ja jännitettä.
Viranomaisten huolimaton toiminta, perheenjäsenten välinen yhteys ja luonnonvoimien ennakoimattomuus ovat keskeisiä elementtejä käsikirjoituksessa. Tekijät ovat samat kuin Wavessakin: John Kåre Raake ja Harald Rosenløw-Eeg. Raake on erikoistunut katastrofijuoniin, ja häneltä on suomennettu myös Pohjoisnavalle sijoittuva romaani Jää (2019). Ohjaaja John Andreas Andersenin työskentelytapa eroaa Uthaugin sulavasta tyylistä, mutta henkilöohjauksessa Andersen on onnistunut hyvin. Miljöökuvaukset on keskittetty sisätiloihin.
Katastrofielokuvagenre näyttää voivan Norjassa hyvin. Pohjoismainen elokuva haarautuu näin yhä monimuotoisemmaksi. Quakessa realismi ja mielikuvitus liittoutuvat onnistuneesti eikä totuttu pohjoismainen yhteiskunnallisuuskaan ihan piilossa ole. /Ulappa
Kuukauden pohjoismainen elokuva: John Andreas Andersen, The Quake (2018) Museo Militarian elokuvasali ma 2.12. klo 18. Kesto 1 h 46 min. K12. Tekstitys suomeksi. Liput (6 €) ovelta 17.50 alkaen tai Kino Tavastin verkkokaupasta.