Ruotsalainen scifi-elokuva Aniara (2018) syntyi 1956 julkaistun Harry Martinsonin kulttirunoelman pohjalta. Pella Kagermanin ja Hugo Liljan yhdessä ohjaama ja kansainvälisesti menestynyt elokuva esitetään osana Svenska Veckan -teemaviikkoa.
Maapallo on saastunut. Loistoristeilijää tai suurhotellia muistuttava luksusalus Aniara kuljettaa ihmisiä turvaan Marsiin. Matkalla sattuu onnettomuus, ja viiden päivän mittaiseksi suunniteltu matka muuttuu vuosiksi ja vuosikymmeniksi. Aluksi matkaajia lohduttaa tietokoneen virtuaalimuisti, mutta sen kadottua monen mieli joutuu tuuliajolle.
Aniara kuvaa teknologiasta ja luonnosta riippuvaisten ihmisten yhteisöä ja yksilöitä sen irrationaalisina osina. Avaruusmiljöö on luotu vähäisin rakennelmin ja efektein. Lavastus luottaa onnistuneesti valoon ja katsojan mielikuvitukseen.
Virtuaalitietokonetta hoitavassa Mimarobenissa (Emelie Garbers) on häivähdys Alfonso Cuarónin Gravityn kosmista yksinäisyyttä. Kuvauksessa ja valaistuksessa on hetkittäin havaittavissa ripaus Stanley Kubrickin Avaruusseikkailu 2001:n kauneutta. Tunnelmassa ja muistojen merkityksen käsittelyssä aistii piirteitä Andrei Tarkovskin Solariksesta. Silti Aniara on selvästi omanlaisensa: realistinen, naisnäkökulmainen ja syvästi filosofinen.
Dystooppisesta pohjavireestä huolimatta Aniaran tulevaisuuskuvassa on paljon positiivista. Teknologia on mahdollistanut matkaajille helpot avaruuslennot, ja ravintoa tuotetaan laboratoriossa. Heikoin lenkki onkin ihmismieli. Säilyvätkö hyvät muistot? Syntyykö uusia toiveita ja unelmia, syntyykö rakkautta ja läheisyyttä vai torjuntaa ja välttelyä? Vai kumpuaako pintaan toivottomuus?
Ohjaaja Pella Kagerman kertoo nuorena lukeneensa Martinsonin runoelmaa sairaalle tädilleen ja ihastuneensa tekstiin. Kiinteä suhde alkuperäisteokseen näkyy myös elokuvassa, mutta silti sen teemat ovat viiltävän ajankohtaisia. Mitä maapallo kestää? Mihin tekniikka pystyy? Miten ihmisen mieltä ohjaillaan? Mikä on koneen ja ihmisen riippuvuussuhde? Kuka päättää elämästä ja kuolemasta? Mitä voimme tehdä pelastaaksemme planeettamme? Mitä maapallo kestää? Mihin tekniikka pystyy? Miten ihmisen mieltä ohjaillaan? Mikä on koneen ja ihmisen riippuvuussuhde? Kuka päättää elämästä ja kuolemasta? Mitä voimme tehdä pelastaaksemme planeettamme?
Aniara kertoo Mimarobenin henkilökohtaisen tarinan mutta tutkii samalla myös eristyksiin joutuneen yhteisön inhimillistä toimintaa. Jokainen voi ammentaa elokuvasta itselleen sen, mikä eniten koskettaa. /Ulappa
Kritiikki on julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 30.10.
Svenska Veckan/Kuukauden pohjoismainen: Pella Kagerman & Hugo Lilja, Aniara (Ruotsi/Tanska/USA 2018). Museo Militarian elokuvasali (2. kerros) ma 1.11. klo 18.00. Eng. tekstitys. K16. 106 min. Liput 7 € Kino Tavastin verkkokaupasta https://kinotavast.tapahtumiin.fi tai ovelta 6 € esityspäivänä 17.45 alkaen.
Yhteistyössä Svenska Veckan ja Tavastsvenskar.
