Tiibet vuonna 1937. Järjestyksessään 13. Dalai-lama on kuollut, ja Lhasasta matkaan lähetetyn retkikunnan tehtävänä on löytää henkisen johtajan seuraava inkarnaatio. Erään vieraanvaraisen kodin leikkisä pikkupoika jää retkikunnan johtajan mieleen, ja hän palaa munkkiveljineen tekemään testin. Pöydälle on laitettu tiibetinbuddhalaisuuden harjoittamiseen liittyviä esineitä, kaksi kutakin. Vaatimattomammat – edeltäjälleen kuuluneet – valitessaan Lhamo osoittaa olevansa juuri etsitty henkilö. Sijaishallinnon päätyttyä hänestä tulee 14. (nykyinen) Dalai-lama – pahimmalla mahdollisella hetkellä. Martin Scorsesen ohjaama Kundun (1997) on paitsi elämäkerrallinen draama, myös pohdintaa elämän tilapäisyydestä ja katoavuudesta.
Kiinan miehityspolitiikan käsittely säilyttää ajankohtaisuutensa vuosikymmenestä toiseen. Kiiltonahkakenkäisen Maon (Robert Lin) ja Dalai-laman (Tenzin Thuthob Tsarong) tapaamisessa Pekingissä on oma erikoinen latauksensa: Kylmäävästä lipevyydestä huolimatta puhemiehen sanat jäävät hänen vastentahtoisen vieraansa mieleen, vaikka tämä vaistoaa maansa tulevaisuuden ja kulttuurin olevan vaakalaudalla. Lopulta Kundun (”viisauden valtameri”) neuvonantajineen ei näe muuta vaihtoehtoa kuin pyrkiä maanpakoon Intian puolelle erittäin vaikeakulkuista reittiä pitkin.
Kuvaukset toteutettiin ymmärrettävistä syistä Tiibetin sijaan USA:ssa, Kanadassa ja Marokossa, joten Scorsesen tiimin hämmästyttävin saavutus on täydellisen paikkailluusion luominen. Tässä auttavat etenkin rikkaasti koristellut temppelit, monipuolisen loistelias puvustus ja tiibetiläiset näyttelijät.
Kundun tuo kasvukertomuksena, värikylläisyydessään ja kiehtovine seremonioineen mieleen Bertoluccin Viimeisen keisarin (1987), ja Roger Deakinsin (mm. Salainen puutarha, Kaunis mieli ja Skyfall) kameratyöskentelyssä onkin samankaltaista majesteettisuutta kuin Vittorio Storarolla. Kerronnassa on kronologisuudesta huolimatta aistittavissa buddhalaisuuteen kuuluvaa syklisyyttä. Philip Glassin loihtima hypnoottinen, samojen sävelkulkujen toistoisuudelle rakentuva musiikki tukee meditatiivista vaikutelmaa saumattomasti läpi elokuvan.
Kokonaistaideteos Kundun tarjoaa arvokkaan ikkunan Scorsesen uskonnollis-filosofiseen puoleen ja tiibetiläiseen kulttuuriin. /Taneli Hiltunen
Kritiikki on julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 6.11.
KAVIn aluesarja: Martin Scorsese, Kundun (USA/Monaco/Marokko 1997) ti 9.11. klo 18.00 Bio Rex, sali 4. 134 min. K12. KAVI 35 mm. Päärooleissa Tenzin Thuthob Tsarong, Tenzin Yeshi Paichang ja Tulku Jamyang Kunga Tenzin. Käsikirjoitus Melissa Mathison. Kuvaus Roger Deakins. Musiikki Philip Glass. Liput (6 €) Kino Tavastin verkkokaupasta https://kinotavast.tapahtumiin.fi.