Aasialaisen elokuvan kurssityö/Ulla Lappalainen
Om Shanti Om (Intia, 2007). Musikaali. Komedia. Draama. Trilleri. Ohjaus (ja käsikirjoitus) Farah Khan. Päärooleissa Shah Rukh Khan, Deepika Padukone, Shreyas Talpade. Artikkelikuva kuvakaappaus trailerista.
Farah Khanin ohjaama romanttinen Bollywood-musikaali Om Shanti Om (2007) on kansainvälisesti menestyneimpiä intialaisia elokuvia. Ensi-ilta järjestettiin 2000 teatterissa, ja elokuva on edelleen myös kansainvälisen yleisön katsottavissa Netflixissa, Apple-TV:ssä ja Mubissa.
Intiassa vuosittain tuotettavista 1800 elokuvasta noin 400 edustaa Bollywoodia. Runsasväkisessä maassa riittää elokuville katsojia, ja osalle heistä irtaantuminen arjesta elokuvatähtien ja jumaltarinoiden äärelle on ainut elämän suola. Om Shanti Omissa yhdistyvät monet suosion elementit: uskonto, uskomukset, tavat ja traditiot höystettynä nykykulttuurilla ja kansainvälisillä vaikutteilla.
Tähtikulttikritiikkiä, tähtinäyttelijöitä ja vauhdikkaita juonenkäänteitä
Om Shanti Om poikkeaa tusinatuotannosta ottamalla kantaa elokuvamaailman raakaan todellisuuteen: aloittelevien elokuvatähtien ja erityisesti naisten mahdollisuuteen päästä elokuvataivaan huipulle ja pysyä siellä pidempään kuin kolmikymppisiksi.
Päähenkilö Omia näyttelee kestosankariksi noussut Shah Rukh Khan, jonka roolihahmo on aloitteleva pikkutuotantojen elokuvanäyttelijä. Om on ihastunut suosittuun elokuvatähteen nimeltä Shantipriya (Deepika Paadukone). Sattumoisin Om pelastaa ihastuksensa kesken kuvausten ja saa näin tähden huomion hetkeksi osakseen. Mikään ei kuitenkaan ole selvää tämän jälkeen, vaan päähenkilön tielle kasautuu este toisensa jälkeen.
Sankari myös näyttää menehtyvän elokuvan puolivälissä, mutta pian selviää, että toisella puoliajalla esiintyjätähdeksi kohoava nuori mies onkin alkupuolen Omin reinkarnaatio. Juonta on näin saatu jatkettua hindulaisuuden hengessä ja voitu tuoda tarinaan sen keskivaiheilla uusi tuore näkökulma. Kahden Omin tarinoiden yhteennivominen on taattua dramaattisten jyrkkien juonikäänteiden Bollywoodia.
Om Shanti Om rakentuu Shah Rukh Khanin ja roolistaan palkitun tulokkaan Deepika Padukonen varaan. Padukone – hänelläkin tuplarooli – on erinomainen diivana, haavoittuvana naisena ja koston enkelinä. Sen sijaan vuodesta 1990 uraa ja suosiotaan kasvattanut Shah Rukh Khan vaikuttaa joissain kohtauksissa leipääntyneeltä maneerien toistajalta vailla kunnianhimoa ja aitoa tunteen paloa. Bollywood-näyttelijän osaamista on kuitenkin vaikea arvioida eurooppalaisittain. Se mikä meistä näyttää kököltä kuten trailerin äiti – poika -kohtaus, saattaakin kuulua Bollywood-ilmaisuun oleellisesti.
Räiskyviä vieraannuttavia tanssinumeroita ja huikeaa laulua
Kolmituntisesta elokuvasta tunti kuluu näyttäviin musiikki- ja tanssinumeroihin. Palkitun ja korvaan tarttuvan musiikin ovat säveltäneet Vishal Dadlani ja Shekhar Ravjani. Heidän säveliään tulkitsevat useat huippuartistit, jotka lainaavat äänensä näyttelijätähdille. Tanssin ja koreografian hallitseminen sen sijaan kuuluu kiistatta taitavan näyttelijän perustaitoihin.
Tehokas tuotantokoneisto mahdollistaa näyttävät täydellisesti toteutetut tanssikohtaukset. Katsoja voi nauttia musiikista ja laulusta ja ihailla tyhjyydestä kumpuavaa jännitettä miehen ja naisen välillä.
Musiikkikohtaukset suovat katsojalle myös lähes brechtiläistyyppisen vieraannuttamisefektin. Niiden aikana katsoja saa aikaa jäsentää ajatuksiaan ja luoda odotuksia jatkon suhteen, ennen kuin juoni lähtee jälleen vyörymään. Kaikki käänteet ovat mahdollisia, mutta siinä missä länsimainen elokuva suurentelisi ja leikkisi paatoksella, Bollywood vain kertoo ja toteaa niin minimalistisesti kuin mahdollista. Pitkiä viipyileviä lähikuvia kasvoista kasvoihin toki suositaan.
Kenties Om Shanti Omissa on häivähdys myös kaurismäkeläistä vähäeleisyyttä ja -puheisuutta sekä seksitöntä romantiikkaa. Kaurismäkeläinen tunteiden pieni liekki palaa myös Om Shanti Omissa. Vasta eroottinen tanssi ja musiikki tuo luvan koskea ja haluta. Katse on tärkeässä roolissa, mutta liki ei juuri päästä. Ehkä juju onkin rakastavaisten erillään pitämisessä. Katsojalle jää mahdollisuus kuvitteluun ja toivoon.
Kiiltokuvia vai yhteisöllisyyttä
Om Shanti Om jää helposti länsimaisen katsojan silmissä pelkäksi kiiltokuvaksi. Vain Bollywoodiin ja Intian kulttuuriin perehtynyt voi havaita elokuvan hienot nyanssit ja viittaukset. Elokuva on myös aikamoinen järkäle: Siihen on sulavasti yhdistetty draamallisia, komediallisia ja trillerimäisiä aineksia.
Intialaisia vetää Om Shanti Omin pariin ehkä samankaltainen imu, joka sai suomalaiset ryntäämään vuonna 2017 suurin joukoin Aku Louhimiehen Tuntematonta sotilasta katsomaan. Elokuva ei siis ole pelkkä taideteos vaan sillä on katsojalle ja hänen elämälleen muutakin arvoa kuin taiteellinen. Se yhdistää ja vahvistaa. Tuttu tarina herkistää tunteita ja lisää kollektiivista yhteenkuuluvuutta.
Paha saa palkkansa – nainen ymmärrystä
Om Shanti Omissa väreilee vahvana oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden vaatimus. Toisessa vaakakupissa on todellinen rakkaus, toisessa maineen ja kunnian tavoittelu keinoja kaihtamatta. Tarinan maailma on miesten ja rahan. Nainen ja mies joutuvat vääjäämättä vastakkain. Tulen läpi on kuljettava. Heikko ja vahva joutuvat vastatusten, ja kelmeistä kelmein Mukesh Mehta eli ”Mike” (Arjun Rampal) heitetään lopulta jumalten käsiin.
Kun on lopputekstien aika, ja elokuvan upea värikäs puvustus leijuu mielessä enää muistona, valuu elokuvan koko tuotantotiimi näyttäytymään kameralle. Tekijät nostetaan esiin, nekin jotka eivät valkokankaalla näy. On aika aplodeerata taidokkaasti rytmitetylle eepokselle.
Aasialaisen elokuvan kurssi, jonka aikana kritiikki on kirjoitettu, järjestettiin Kansalaisfoorumin tuella.
