Maria Sødahlin elokuva Toivo (2019) alkaa kohtauksella, jossa Anja palaa kotiin juuri ennen joulua työmatkalta Amsterdamista huomatakseen, että asunto on kaaoksen vallassa ja hänen avomiehensä Tomas ei ole kotona huolehtimassa nuorimmista lapsista lupauksestaan huolimatta, vaan on töissä ja siirtänyt tehtävän pojalleen.

Seuraavana päivänä hän käy perhelääkärin vastaanotolla päänsäryn vuoksi ja saa kiireellisen lähetteen magneettikuvaukseen. Anja hälyttää Tomasin lääkärinvastaanotolle kuulemaan tuloksia kanssaan. Magneettikuvissa näkyy, että Anjan vuosi takaperin sairastama keuhkosyöpä on uusinut: aivoista löytyy kasvain. Se, miten itsekseen kumpikin reagoi tietoon, paljastaa kuinka etääntyneitä he ovat toisistaan. Anja istuu kivettyneenä kuin shokissa Tomasin purskahtaessa itkuun.

Pian Anja tajuaa, että hän ei pärjää yksin vaan tarvitsee Tomasin apua ja tukea. Tomas siirtää tärkeää työprojektiaan hamaan tulevaisuuteen ja keskittyy olemaan läsnä, kun Anjan tunteet heittelehtivät laidasta laitaan osittain ehkä lääkityksen vaikutuksesta, ja pintaan nousee vanhoja, katkeruutta herättäviä asioita.

Vaikkei olisikaan kokemusta hengenvaarallisesta sairaudesta, on helppo samaistua kamppailuun, jota Anja ja Tomas joutuvat käymään sairaalassa yrittäessään saada apua sairaudesta kertomiseen lapsille, kun joulupyhien aikaan sairaalan henkilökunta on minimissään. Sairaalakohtauksiin tuo oman lisänsä se, että kaikki henkilöt työskentelevät oikeasti sairaalassa eivätkä ole ammattinäyttelijöitä.

Lapset sekä ystävät ja muut sukulaiset jäävät elokuvassa väkisinkin taka-alalle, mutta se ei tunnu häiritsevältä, koska elokuva elää ja hengittää täysin päähenkilöidensä Anjan ja Tomasin (loistavat Andrea Bræin Hovig ja Stellan Skarsgård) tahtiin.

Vaikka vakava sairaus on liikkeelle paneva voima ja koko ajan läsnä, elokuva ei kuitenkaan ole sentimentaalinen, synkkä sairauskertomus, vaan sairaus antaa ikään kuin raamit, jonka sisällä Anja ja Tomas hapuilevat takaisin kauan kadoksissa olleen keskinäisen luottamuksen ja rakkauden ilmapiiriin.

Elokuva huipentuu vuoden viimeisenä päivänä lämminhenkiseen juhlaan, jossa perhe ja ystävät kokoontuvat juhlimaan vuoden vaihtumisen lisäksi syntymäpäivää ja häitä, kuin todistaakseen, että toivoa ei saa koskaan menettää. /Eila Nurmilaukas

Kritiikki on julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 30.11.

Kuukauden pohjoismainen: Maria Sødahl, Toivo (Håp, Norja 2019) ma 5.12. klo 18.00 Museo Militarian elokuvasali. 120 min. K12. Suom. tekstitys. Käsikirjoitus ja ohjaus Maria Sødahl. Liput 8 € Kino Tavastin verkkokaupasta https://kinotavast.tapahtumiin.fi tai ovelta näytöspäivänä maksupäätteellä ja käteisellä klo 17.45 alkaen.