Sisilialainen Giuseppe Tornatore (s. 1956) tunnetaan omaperäistä huumoria taianomaiseen herkkyyteen ja haikeuteen sekoittavista elokuvistaan, joista kuuluisin on hänet kansainväliseen maineeseen singonnut Oscar-voittaja Cinema Paradiso (1988). Sen sijaan Legenda nimeltään 1900 (1998) on jäänyt vähemmälle huomiolle Tim Rothin heittäytyvästä, herkästä ja vimmaisesta pääroolista sekä Ennio Morriconen upeimpiin lukeutuvasta scoresta huolimatta. Nyt tämä helmi on vihdoin mahdollista nähdä isolta kankaalta – ainoasta tv-esityksestäkin on jo 20 vuotta!
Harva elokuva alkaa yhtä valoisalla toteamuksella: ”Niin kauan kuin sinulla on hyvä tarina ja joku jolle kertoa se, et ole mennyttä.” Trumpettia soittava Max (Pruitt Taylor Vince) on etsimässä pianistiystäväänsä (Roth), jonka hän uskoo jääneen romuttamistaan odottavan, lukemattomia Atlantin-ylityksiä tehneen linjalaivan uumeniin. SS Virginian ei ole ”1900”:ksi kutsutulle virtuoosille mikä tahansa alus, sillä hänet on löydetty sieltä samaisena vuonna sitruunalaatikkoon hylättynä, ja hän ei ole koskaan astunut kuivalle maalle.
Laivalla Titanicin mieleen tuova koristeellinen loisto sekoittuu siirtolaisten ahtaisiin oloihin. 1900 pystyy kuitenkin ylittämään sosioekonomiset jakolinjat soittamallaan musiikilla, sillä hänestä tulee suosikki niin köyhien kuin rikkaidenkin keskuudessa. Hänen sormensa kiitävät ihmeisiin koskettimilla päivästä ja illasta toiseen. Myös etäinen rakastuminen nuoreen siirtolaisnaiseen (Mélanie Thierry) tapahtuu pianon äärestä käsin.
Ensitapaaminen samassa bändissä soittavan Maxin kanssa on elokuvahistorian huikeimpia kamerasuorituksia, kun piano alkaa kaksikko kyydissään tanssia ulkona raivoavan valtameren kanssa. Ne ovat alkutahdit kestävälle ystävyydelle.
Morriconen sielukkaasti tunnelmoivan musiikin lisäksi kuullaan 1900-luvun alkuvuosien ragtimea, ja jazzin esiinmarssi luo puitteet hengästyttävälle ”kaksintaistelulle” Jelly Roll Mortonin (Clarence Williams III) kanssa. Voisi sanoa, että musiikilla on arvoisensa elokuva.
Tornatoren ohjauksissa aika tuntuu pysähtyvän, ja katsoja siirtyy jonnekin haaveen ja toden rajamaille. Legenda nimeltään 1900 on muistutus siitä, miksi keräännymme valkokankaan ääreen. /Taneli Hiltunen
Kritiikki on julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 6.9.
KAVIn aluesarja: Giuseppe Tornatore, Legenda nimeltään 1900 (The Legend of 1900, Italia/USA 1998) ti 12.9. klo 18.00 BioRex, sali 4 (Paasikiventie 2). 126 min. S. NÄYTÖS TÄYNNÄ!