Timo Miettinen
Kuka muistaa Stan Laurelin ja Oliver Hardyn klassiset komediat, joissa parivaljakko ajautuu erimielisyyksiin milloin kenenkin kanssa, ja lopputulemana on kierre, jossa potut maksetaan takaisin aina hiukan isommilla potuilla, kunnes kaikki päättyy totaaliseen katastrofiin? Islantilainen käsikirjoittaja-ohjaaja Hafsteinn Gunnar Sigurðsson ainakin, sillä niin absurdeihin mittasuhteisiin naapurikiistat hänen elokuvassaan Under the Tree (Undir trénu, Islanti 2017) eskaloituvat.
Tarinassa menneisyyden käsittelemättömät haavat työntyvät kohtalokkaalla tavalla myös nykyhetkeen ja kolmen perheen elämään: avioeroprosessia läpikäyvään Atliin, joka päätyy asumaan vanhempiensa pihalla kasvavan puun alle, hänen vanhempiinsa Ingaan ja Baldviniin, joiden toinen poika on kadonnut sekä näiden naapureihin Kondradiin ja Eybjorgiin, jotka kiihkeästi odottavat onnistuvansa jälkeläisen hankkimisessa.
Katastrofin katalysaattorina on pihapuu, joka sattuu varjostamaan ikävästi naapurin pihaa, eikä aikaakaan, kun erimielisyydet kärjistyvät sotatilaksi, jossa kaikki keinot ovat sallittuja. Mistään kevyestä komediasta ei kuitenkaan ole kyse, sillä kaiken koomisen takana on myös vakavampi ulottuvuus, joka saa naurun takertumaan kurkkuun. Kirjaimellisesti. Sigurðssonin elokuvassa koominen ja traaginen ovat saman asian kaksi eri puolta, ja kun moottorisahat käynnistyvät ja naulapyssyt alkavat paukkua, ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.
Sigurðssonin itsensä mukaan hän sai inspiraation elokuvaan Islannissa valitettavan yleisestä ilmiöstä, suomeksi käännettynä naapuriraivosta, joka ei katso ikää, sukupuolta eikä yhteiskunnallista asemaa. Kysyä sopii, johtuuko se kenties muinaisskandinaavisesta viikinkiperimästä, joka aika ajoin muistuttaa olemassaolostaan, vai yksinkertaisesti vain sosiaalisesta kyvyttömyydestä hoitaa asioita sivistyneesti. On pakko tunnustaa, että siinä on aina jotain hillittömän huvittavaa, kun sivistyksen illuusio hetkeksi haihtuu ja itsehillintä pettää, mutta toisaalta taas sen seurauksissa ei välttämättä ole mitään naurettavaa. Ehkä juuri siinä on mustan huumorin ydin. Se pakottaa näkemään koomisen traagisessa ja traagisen koomisessa, ja juuri siinä Sigurðssonin elokuva on parhaimmillaan.
Valmistumisvuonnaan Under the Tree valittiin Toronton kansainvälisten filmifestivaalien ohjelmistoon ja se oli Islannin ehdokkaana parhaan ulkomaisen elokuvan Oscar-kategoriaan.
Kritiikki on julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 3.10.
Kuukauden pohjoismainen: Hafstein Gunnar Sigurðsson, Under the Tree (Undir trénu, Islanti 2017) Museo Militarian elokuvasali ma 5.10.2020 klo 18.00. K16. 89 min. Liput (6 €) Kino Tavast ry:n verkkokaupasta. Lue myös syyskauden ohjeet katsojille.